Maaliskuun 2019 kanta-arvion mukaan susilaumat jakautuvat viimevuotista tasaisemmin Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Läntisellä kannanhoitoalueella tavattiin 13 laumaa, kun niitä vuotta aiemmin oli 16. Itäisellä kannanhoitoalueella laumojen määrä kasvoi kahdeksasta yhteentoista (luvuissa rajalaumat mukana).
Maaliskuussa 2019 Suomessa oli 19 kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvaa susilaumaa. Lisäksi Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvia laumoja oli viisi (ns. rajalaumat, kuva 1). Kahden suden asuttamia reviirejä oli selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaisyksilömäärän (185–205) arvioidaan olevan noin kymmenen prosenttia suurempi kuin maaliskuussa 2018 (165–190).
Luke tuottaa nyt ensimmäistä kertaa kanta-arvion julkistamisen yhteydessä myös vuodenaikaisvaihtelua kuvaavan ennusteen susikannan kehityksestä vuodeksi eteenpäin. Maaliskuun 2019 jälkeen susikanta kasvaa, sillä pennut syntyvät huhti-toukokuun aikana. Tämän jälkeen kanta alkaa pienentyä kuolleisuuden takia. Ennustemallin mukaan maaliskuussa 2020 laumojen määrä on 90 prosentin todennäköisyydellä 17–37 (sisältää rajalaumat, kuva 2).
Kuva 1. Karttaan on kuvattu susilaumojen ja kahden suden asuttamat reviirit maaliskuussa 2019. Vihreät ympyrät kuvaavat kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvia laumoja, harmaat rajalaumoja ja pienemmät keltaiset ympyrät kahden suden asuttamia reviirejä. Lisäksi 2–3 suden asuttamat reviirit on merkitty oranssilla. Linkki kuvaan 1
Kuva 2. Ennustemallin avulla laskettu takautuva arvio reviirien määrän vuodenaikaisvaihtelusta ajalla 1.4.2017– 1.4.2019 sekä ennuste ajalle 1.4.2019–2020. Laumojen määräksi maaliskuussa 2020 ennustetaan 90 prosentin todennäköisyydellä 17–37 (mukana rajalaumat). Linkki kuvaan 2
Pohjautuu kattavaan aineistoon
Maaliskuun 2019 kanta-arvio kuvaa susikannan tilaa vuodenaikana, jolloin se on pienimmillään. Arvion pohjana on kattavin saatavissa oleva aineisto, jollaisen kokoaminen on mahdollista vain talvella. Ennustemalli perustuu suden populaatiodynamiikkaa koskevaan tutkimustietoon ja lähtee liikkeelle viimeisimmästä kanta-arviosta.
Kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin, kuolleisuustilastointiin ja DNA-analyyseihin. Geneettistä materiaalia keräsivät sekä vapaaehtoiset että keruutehtävään palkatut henkilöt. Lähettimillä varustettujen susien paikannukset antoivat tärkeää lisätietoa kanta-arvion tueksi.