Luonnonvarakeskuksen uutinen
Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut laskurin, jonka avulla jokainen kiinnostunut voi testata, miten eri tekijät ja valinnat vaikuttavat susikannan suotuisan suojelutason viitearvoon ja sen muodostumiseen. Laskuri on toteutettu syyskuussa 2022 julkaistun susikannan suotuisan suojelutason viitearvoprojektin loppuraportin (jukuri.luke.fi) pohjalta.
– Viitearvolaskuria voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena, minkä lisäksi kuka tahansa asiasta kiinnostunut pääsee sen avulla perehtymään viitearvon muodostumisen periaatteisiin, kertoo johtava tutkija Samu Mäntyniemi Lukesta.
Tavoite lajin suotuisan suojelutason saavuttamisesta perustuu EU:n luontodirektiiviin. Viitearvo kuvaa susimäärää, joka mahdollistaisi lajin suotuisan suojelutason saavuttamisen ja säilyttämisen Suomessa, jos myös muut suotuisan suojelutason kriteerit täyttyvät. Viitearvon muodostumiseen laskurissa vaikuttavat luontodirektiivin tulkinta, susikannan biologia ja yhteiskunnallista suojeluhalukkuutta kuvaavat arvovalinnat.
Viitearvotarkastelu koskee poronhoitoalueen ulkopuolista Suomea eikä siinä huomioida rajalaumoja eli osittain Venäjän puolella eläviä laumoja.
Kaikille avoin laskuri luonnonvaratieto.luke.fi-palvelussa
Viitearvolaskuri löytyy osoitteesta luonnonvaratieto.luke.fi. Viitearvolaskuri etenee vaihe vaiheelta kahdeksan vaiheen läpi. Se alkaa luontodirektiivin tulkinnasta ja päättyy viitearvoon. Valintavaihtoehtojen lisäksi kukin vaihe sisältää kuvauksen määrittelyn kohteesta ja valintojen vaikutuksista.
Viitearvolaskuri on suunniteltu käytettävästi ensisijaisesti tietokoneen selaimen kautta eikä sitä ole optimoitu mobiililaitteille. Parhaiten laskuri toimii Google Chrome -selaimella. Laskurin käyttöohjeet löytyvät laskurin etusivulta. Kysymyksiä viitearvolaskurista voi lähettää osoitteeseen populaatiomallinnus@luke.fi. Viitearvon määrittelyn projektista löydät tietoja täältä (luonnonvaratieto.luke.fi).
– Kaikki laskurin antamat tulokset perustuvat käyttäjän tekemien valintojen lisäksi viitearvon määrittely -hankkeessa tuotettuun tietoon ja hankkeessa kehitettyihin menetelmiin. Yksityiskohdista kiinnostuneiden kannattaa perehtyä myös hankkeen loppuraporttiin, Mäntyniemi vinkkaa.