Luonnonvarakeskuksen (Luke) heinäkuussa 2020 toteuttamien lentolaskentojen perusteella Metsä-Lapin keski- ja pohjoisosien taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) sulkimis- ja pesimäalueet olivat pääsääntöisesti tyhjiä, mikä kertoo huonosta poikastuotosta kuluneena kesänä. Etelä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla nähtiin jonkin verran sulkivia hanhia, mutta aikaisempien vuosien laskentojen perusteella määrät olivat odotettua pienempiä. Myös Keski- ja Etelä-Pohjanmaan kohteilla havaittiin aiempia vuosia vähemmän metsähanhia.
Lentolaskentojen avulla tarkastettiin yhteensä 1033 potentiaalista taigametsähanhen sulkimis- ja pesimäpaikkaa välillä Pirkanmaa-Enontekiön eteläosat. Hanhia löydettiin vain 43 kohteesta. Poikkeuksellisen runsasluminen kevät on hyvin todennäköisesti aiheuttanut hanhille ylitsepääsemättömiä haasteita pesintöjen onnistumiseen ja aloittamiseen Itä-Lapissa ja Metsä-Lapin pohjoisosissa.
− Metsähanhen poikastuotto on tänä vuonna ollut heikohko. Siksi Lapin alueella alkavassa ja viikon kestävässä metsähanhen metsästyksessä kannattaa käyttää harkintaa ja varovaisuutta. Mikäli on onnekas ja sattuu löytämään metsähanhia Lapin laajoista erämaista, metsästys kannattaa kohdistaa ensisijaisesti poikasiin, jotka yleensä seuraavat emojaan, kertoo tutkija Antti Paasivaara Lukesta.
Sulkivalla kannalla tarkoitetaan lisääntymisessään onnistuneita aikuisia hanhia ja niiden poikasia, jotka pysyvät kesän pesimäalueilla. Pesinnässä epäonnistuneet ja pesimättömät metsähanhet muuttavat yleensä sulkimaan Venäjän tundralle (Novaja Zemlja).
− Sulkiva kanta siis heijastelee ensisijaisesti munapesyeiden ja poikasten selviytymistä lisääntymiskaudella, mutta ei suoraan pesimäkannan suuruutta, Paasivaara toteaa.
Metsähanhen kannanarviointiin kehitetty vakioitu menetelmä
Nyt toteutettu laskenta on jatkoa aikaisemmille Luken ja Riistakeskuksen suorittamille laskentalennoille, joissa on kehitetty sopivaa menetelmää metsähanhikannan seurantaan.
− Tavoitteena on tuottaa vakioidulla menetelmällä vuosittaista tietoa Suomen metsähanhikannan poikastuotosta metsästyksen suunnittelua varten, Paasivaara kertoo.
Tulevina vuosina laskentaa kehitetään edelleen vastaamaan riistahallinnon tietotarpeisiin kustannustehokkaasti.
Tämänvuotiset seurantalennot aloitettiin heinäkuun 8. päivä metsähanhen esiintymisalueen eteläreunoilta Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla ja jatkettiin sieltä pohjoiseen Keski-Pohjanmaan, Ylä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun kautta Pohjois-Pohjanmaalle, joka on perinteisesti ollut Suomen metsähanhikannan ydinaluetta. Pohjois-Pohjanmaan jälkeen lennettiin Etelä-, Itä-, Keski- ja Länsi-Lapin metsäalueiden suurten soiden hanhikohteita. Pohjoisimmat kohteet sijaitsivat Enontekiön eteläosissa.
Luonnonvarakeskus kiittää kaikkia laskentaa tukeneita rengastajia, harrastajia ja metsästäjiä, joiden rooli oli laskennassa keskeinen.