Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön johtajat osallistuivat susien DNA-näytteiden keräämiseen 13.2. Tohmajärvellä. Päivän tulos oli yksi uloste- ja kolme virtsanäytettä.
DNA-keräysvastaava Pekka Kunnas luonnehtii päivän näytemäärää normaaliksi ja kerääjiä innostuneiksi. Näytteet löytyivät susilauman jäljiltä: toiset jäljet olivat eilisillalta ja toiset tältä aamulta.
– Tämä oli todella onnistunut päivä ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Osallistuimme työhön, jota tehdään ympäri Suomen mahdollisimman tarkan suden kanta-arvion laatimiseksi. Iso kiitos kaikille metsästäjille ja vapaaehtoisille, jotka keräävät näytteitä! Yhdessä tekeminen vahvistaa luottamusta ja avoimuutta. DNA-näytteiden lisäksi tärkeitä ovat myös Tassu-järjestelmään kirjatut havainnot ja riistakolmiolaskennot, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Lauantai 13.2. on ”Susien jäljillä” -viikon päätöspäivä. DNA-näytteiden kerääminen jatkuu helmikuun loppuun asti.
DNA:n avulla tunnistetaan susiyksilöt – analyysien tulokset löytyvät Riistahavainnot.fi-palvelusta
− DNA-näytteet yhdessä Tassu-tietojärjestelmään kirjattujen susihavaintojen kanssa muodostavat suden kanta-arvion keskeisen aineiston. Mitä kattavampi aineisto molemmista saadaan, sitä vahvemmalla pohjalla suden kanta-arvio on, kertoo Luken pääjohtaja Johanna Buchert.
Luonnonvarakeskus on saanut kauden 2020–2021 ensimmäisistä näytteistä analyysitulokset, ja ne on julkaistu Riistahavainnot.fi-palvelussa. Näytteiden analysointi on ostettu Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskukselta.
Nyt analysoidut näytteet on kerätty elokuun alun ja joulukuun alkupuolen välillä. Analysoitavana oli 275 näytettä ja niistä 216 onnistuttiin määrittämään DNA. Näytemäärä ei kuvaa susimäärää.
− Näytemäärä on pieni osa kokonaisuutta. Näiden pohjalta ei kannata vielä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kokonaisnäytemäärä oli viikko sitten 698, ja näytteitä kerätään helmikuun loppuun asti. Näppituntuma on, että kulunut viikkokin on ollut hyvä näytekeräyksen kannalta, kertoo viranomais- ja asiantuntijapalveluiden ohjelmajohtaja Katja Holmala Lukesta.
DNA-näytteistä määritetään laji (susi, koira, risteymä) ja sukupuoli. Yksilöllisen DNA-profiilin pohjalta tunnistetaan myös yksilö. DNA on kuin sormenjälki, se on jokaisella yksilöllä omanlaisena. Vertaamalla uusien analyysien tuloksia aiempiin, saadaan tietoa myös yksilöiden liikkumisesta ja uusien reviirien syntymisestä.
Luke on aloittanut DNA-menetelmän hyödyntämisen riistantutkimuksessa jo vuonna 2015. Menetelmää on kehitetty pitkäjänteisesti kansainvälisenä yhteistyönä. Seuraavassa vaiheessa, uuden DNA-analyysilaitteen myötä DNA-analyysien teko siirtyy Lukeen.
Susien jäljillä -viikolla kiitettiin, kannustettiin ja jaettiin tietoa – työ jatkuu
Susien jäljillä -viikon tavoitteena oli nostaa esille vapaaehtoisten tekemä merkittävä työ DNA-näytteiden ja riistatiedon keräämisessä ja kiittää heitä. Samalla on välitetty tietoa DNA-näytekeräyksestä, miten siihen pääsee mukaan, mitä tietoa näytteistä saadaan ja miten tietoa käytetään tutkimuksessa ja kanta-arvioissa.
Viikon suunnittelusta ja järjestelyistä vastasivat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen riistakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö.