Kuluneen talven lumijälkilaskentojen perusteella monen pienriistalajin jälkikeskiarvot ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna edellisvuosien tasolla. Kärpän, oravan, metsäjäniksen ja rusakon kannat ovat edellistalvea korkeammat. Ilveksen jälkiä havaittiin vähemmän kuin vuosi sitten.
Lumitilanne ei suosinut pienriistan lumijälkilaskentoja tänä talvena. Riistakolmioita onnistuttiin kiertämään vain 577 eli vähemmän kuin viitenä edellisenä talvena keskimäärin. Peltokolmiota kierrettiin ainoastaan 99.
Metsäriistan lumijälkiä laskettu yli 30 vuotta
Rusakot ovat runsastuneet Etelä-Suomessa nopeasti läpi 30-vuotisen laskentahistorian, ainoastaan kahtena vuotena 2010-luvulla rusakkokanta pieneni. Metsäjänikset vähenivät tuntuvasti 1990- ja 2000-luvuilla, minkä jälkeen kannan lasku näyttäisi pysähtyneen. Kuluvan vuosikymmenen aikana jäniskanta on vaihdellut ”normaalin epäsäännöllisesti”. Oravia on edelleen hyvin vähän, vaikka tänä talvena jälkiä havaittiin selvästi runsaammin kuin vuosi sitten.
Kettukanta on pitkällä aikavälillä pienentynyt erityisesti Etelä-Suomessa, kuitenkin muutamien viime vuosien aikana kanta on pysynyt lähes ennallaan. Kärppien määrä vaihtelee suuresti ja noudattelee pääravinnon, myyrien, kannanvaihteluja. Etelä-Suomessa kärpät ovat vähenemään päin. Näätäkanta on kokonaisuutena säilynyt yhtä runsaana koko 30-vuotisen seurantajakson ajan, Etelä-Suomessa se on vähentynyt, mutta pohjoisempana vastaavasti lievästi runsastunut.
Hirvien jälkitiheys on ollut viime vuosina melko vakaa. Etelä-Suomen jälkitiheys kuitenkin pieneni edellistalvesta, mikä voi olla merkki sekä todellisesta kannanmuutoksesta että poikkeavien lumiolojen vaikutuksesta hirvien liikkumiseen. Ongelmallisin tilanne on pienemmille hirvieläimille. Metsäkauriin jälkitiheyden vaihtelut talvesta toiseen ovat huomattavia, todennäköisesti juuri lumenpeitteen vahvuuden vaikutuksesta sen liikkumiseen. Metsäkauriskanta on kuitenkin runsastunut 30 vuoden aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Sama pätee valkohäntäpeuraan.
Lumiolot vaikuttavat laskentaan
Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta. Lumen liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen. Tänä talvena lumiolosuhteet kehittyivät erikoisella tavalla, ja laskennat osoittautuivat paksussa lumessa ylivoimaisen vaikeiksi erityisesti pohjoisessa.
Riistakolmioiden lumijälkilaskennassa lasketaan lumijälkien lukumäärä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, kettu, kärppä, lumikko, minkki, näätä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris sekä eräät muut vähälukuiset lajit.
Metsästäjien urakointi lumijälkilaskennoissa on ollut jälleen kiitettävää. Kolmiolaskentojen 31-vuotisen historian aikana on koluttu lumisia maastoja lähes 280 000 kilometrin verran.