Luonnonvarakeskuksen tiedote
Luonnonvarakeskus (Luke) kehittää karhun kannanseurantamenetelmää. Kaksivuotisessa (2022−2023) hankkeessa testataan DNA-analyysien soveltuvuutta karhukannan arviointiin nykyisen pentuehavaintoihin perustuvan menetelmän rinnalla. DNA-analyysejä varten karhujen ulosteita kerätään molempina vuosina karhujen hereillä oloaikana.
− DNA-aineistolla on mahdollista saada yksiselitteisin kuva karhukannan yksilömäärästä ja tuottaa vertailukohta muilla aineistoilla, kuten pentuehavainnoilla, tuotetulle kanta-arviolle. Geneettisiin analyyseihin pohjautuvilla aineistoilla on kasvava merkitys eurooppalaisten karhupopulaatioiden koon ja myös rakenteen määrittelyssä, kertoo Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola.
Kojolan mukaan menetelmää kokeillaan nyt Suomessa ja jatkosta päätetään tulosten pohjalta.
Karhukannan hoidon linjaukset ja muun muassa metsästysverotuksen suunnittelu edellyttävät luotettavaa ja ajantasaista tietoa karhukannan yksilömäärästä.
Yksitoista keräysaluetta eri puolilla Suomea – vapaaehtoiset kerääjät tärkeitä
Näytekeräyksen tavoitteena on saada yhdeltätoista alueelta (riistahavainnot.luke.fi) DNA-pohjainen aineisto, jota verrataan pentuehavaintoihin perustuviin kanta-arvioihin samoilta alueilta.
− Karhujen ulostenäytteiden keruualueet on etukäteen valittu. Alueet ovat sellaisia, joista on kattavasti myös pentuehavaintoja, kertoo asiantuntija Sanna Kokko-Timonen Lukesta.
Näytekeräyksen onnistumisen kannalta vapaaehtoisten kerääjien apu ja yhteistyö on erittäin tärkeitä. Näin muun muassa siksi, että hankkeen onnistumisen kannalta tarvitaan näytteitä kattavasti eri puolille Suomea sijoittuvilta keräysalueilta.
Yhteensä 37 keräysalueilla toimivaa riistanhoitoyhdistystä on ilmoittanut lähtevänsä keräykseen mukaan.
Luke järjesti toukokuun toisella viikolla koulutustilaisuuden neljällä eri paikkakunnalla asiasta kiinnostuneille keräysalueiden riistanhoitoyhdistysten henkilöille. Samoissa tilaisuuksissa alueiden keräysvastaaville jaettiin yhteensä liki 1200 valmista näytteenkeräyssettiä. DNA-näyte saadaan näyteputkeen kerätystä palasta karhun ulostetta.
Myös Luken maastohenkilöstö osallistuu aineiston keruuseen. Suomen riistakeskus tukee keräyksen käytännön järjestelyjä, ja aluetoimistot jakavat tietoa keräyksestä ja kannustavat vapaaehtoisia keräykseen.
Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö sekä Luke.
Lisätietoja tutkimushankkeesta: Ilpo Kojola
Lisätietoja keräyskäytännöistä: Sanna Kokko-Timonen
Lisätietoja geneettisistä analyyseistä: Mia Valtonen