Siirry sisältöön

LUKE: Hirvikanta on laskenut – kannan kehityssuunta on tavoitteiden mukainen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2020 jahdin jälkeen oli noin 82100 hirveä (95 % luottamusväli 70500 – 95400 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 10,6 prosenttia.

Suurimmat hirvitiheydet (>3,5 hirveä / 1000 ha) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla, Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella sekä Kaakkois-Suomessa. Pieniä hirvitiheyksiä (<2,5 hirveä / 1000 ha) oli etenkin Lapissa. Lapin eteläpuolella hirvitiheydet vaihtelivat pääosin välillä 2,5 – 3,5 hirveä / 1000 hehtaaria.

Kolmellakymmenelläkahdeksalla (38) hirvitalousalueella (hirvitalousalueet pdf) arvioitu tiheys sijoittuu alueellisen riistaneuvoston kannalle asettamaan tiheystavoiteväliin, 17 hirvitalousalueella arvioitu tiheys on suurempi kuin tiheystavoitevälin yläraja, ja neljällä hirvitalousalueella arvioitu tiheys on pienempi kuin tiheystavoitevälin alaraja.

Kuvaajassa hirven kannan ala- ja yläraja sekä kannan mediaani ja saalis 2000-2020. Käyrät ovat pääosin laskevat.
Hirvikannan kehitys Suomessa 2000-2020. Kannan kehitys vastaa sille asetettuja tavoitteita.

Alueet, joilla aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden, olivat Lounais- ja Etelä-Suomessa, Pohjanmaan rannikolla Vaasan etelä- ja pohjoispuolella, Itä-Suomessa ja Lapissa. Vasatuotto on pienenemässä monilla alueilla Lapissa.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain, ja arvioinnissa käytettiin Oma riista -palvelussa syksyn 2020 hirvijahdin aikana ilmoitettuja tietoja. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5542 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5393 seuruetta eli 97 % seurueista.

Kannanarviot on tehty Luken kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareiden ja suurpetojen aiheuttama poistuma. Mallin avulla lasketaan populaation koolle ja rakenteelle jakaumat siten, että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten sekä viime vuosien hirvikolarimäärien kanssa on mahdollisimman hyvä.

Lisätietoa: Jyrki Pusenius, erikoistutkija

puh. 358295327407