Luonnonvarakeskuksen tiedote, 4.3.2022
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2021 jahdin jälkeen oli noin 81 000 hirveä (95 % todennäköisyysväli 70 000 – 93 700 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 5,7 prosenttia.
Suurimmat hirvitiheydet (≥4,0 hirveä / 1000 ha) olivat Lounais-saaristossa, eteläisellä rannikolla, Kaakkois-Suomessa sekä Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella.
Pieniä hirvitiheyksiä (≤2,2 hirveä / 1000 ha) oli pääosassa Lappia ja Oulun läänin luoteisosassa. Lounais-Lapin hirvitiheys oli 2,6 hirveä / 1000 ha. Lapin eteläpuolella hirvitiheydet vaihtelivat välillä 2,3 – 3,7 hirveä / 1000 ha.
Alueita, joilla aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden, oli Lounais- ja Etelä-Suomessa, Pohjanmaan rannikolla Vaasan etelä- ja pohjoispuolella, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisella rannikolla sekä suuressa osassa itäisintä Suomea ja Lappia.
Vasatuotto on pienentynyt monilla alueilla. Alueita, joilla on vasatuotossa pienenevä trendi tällä vuosituhannella ja pieneneminen edelleen jatkuu, on Etelä-Hämeessä, Lapissa, Uudenmaan läntisellä rannikolla sekä Lounais-Saaristossa.
Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen syksyn 2021 hirvijahdin aikana hirviseuruiden kirjaamia havainto- ja kaatotietoja sekä arviota alueelle jääneen hirvikannan koosta. Saalisilmoituksen teki 5557 seuruetta ja havaintoja kirjasi 96,6 % seurueista.
Luke arvioi hirvikannan kokoa bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suurpedoista johtuva poistuma. Tänä vuonna mallia kehitettiin niin, että se sallii enemmän satunnaisvaihtelua populaatiodynamiikkaan.
Lisätietoa, mm. aluekohtainen tarkastelu, grafiikka ja kartat: https://riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet/ajankohtaista