Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat pannoittaneet ensimmäisen villisian Virolahdella. Satelliittipohjaisella pantaseurannalla selvitetään villisikojen elinympäristön käyttöä sekä liikkuvuutta. Villisian käyttäytymistä tutkitaan entistä tarkemmin myös afrikkalaisen sikaruttoriskin takia.
Ensimmäinen Suomessa pannoitettu villisika sai kaulaansa seurantalaitteen, joka käyttää satelliittiteknologiaa. Se mahdollistaa yksilöiden lähes reaaliaikaisen käyttäytymisen seurannan. Villisikojen liikkeitä voidaan seurata myös Venäjän puolella.
– Tämä viime perjantaina Virolahdella pannoitettu villisikanaaras siirtyikin välittömästi vapautuksen jälkeen itärajan yli, toteaa Luken erikoistutkija Mervi Kunnasranta.
Tämän vuoden aikana tavoitteena on pannoittaa yhteensä 20 villisikaa niiden levinneisyyden ydinalueilla, erityisesti Kaakkois-Suomessa. Tutkittu tieto villisian käyttäytymisestä parantaa kanta-arvion luotettavuutta ja auttaa tulokaslajina levittäytyvän villisian aiheuttamien vahinkojen seurannassa ja kannan hallinnassa. Myös afrikkalainen sikaruttoriski (ASF) kannustaa tarkempaan seurantaan.
Kanta-arvion mukaan Suomessa oli tammikuun 2020 alussa arviolta keskimäärin 1 400 villisikaa (mediaani 1 375). Kanta-arvion 90 prosentin luottamusväli on 1 100–1 775 yksilöä.
Vaikea pannoitettava
Villisikojen elävänä pyydystäminen on haasteellista, sillä ne ovat arkoja ja yöaktiivisia. Villisika on myös älykäs eläin, joka suhtautuu varauksella kaikkeen poikkeavaan. Suomessa villisikaa ei ole juurikaan tutkittu, joten taustatietoa sian käyttäytymisestä on vähän.
Kunnasranta painottaa tutkijoiden ja paikallisten metsästäjien yhteistyön sekä villisian käyttäytymisen tuntemuksen tärkeyttä. Pyynnin kehittämiseen tietotaitoa haettiin myös ruotsalaisilta villisikatutkijoilta.
– Ensimmäinen villisika pyydystettiin ruotsalaismallisella puisella loukulla, joka kaukolaukaistiin videoseurannan avulla. Toimenpiteiden ajaksi villisika nukutettiin, ja heräämisen jälkeen se vapautettiin kiinniottopaikalla. Samalla eläimestä otettiin myös ASF-näyte. Nyt pannoitetun yksilön liikkeistä tallentuu jatkuvasti dataa tutkimusta varten, kertoo Kunnasranta.
Tutkijat toivovat, että pannoitettuja yksilöitä ei metsästettäisi. Mahdollisten nukutusainejäämien takia lihankäytölle ihmisravinnoksi on kuuden kuukauden varoaika. Mikäli merkitty yksilö kuitenkin ammutaan, niin panta tulisi palauttaa Luonnonvarakeskukselle. Panta on väriltään keltainen ja lisäksi pantasioilla on korvissaan keltaiset korvamerkit.
Pannoitushanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Tutustu Luken vuosittain tuottamaan villisian kanta-arvioon https://www.luke.fi/uutinen/villisikakanta-on-pienentynyt-tana-vuonna-alkava-pannoitus-tarkentaa-tietoja-jatkossa/
Lisätietoja:
Erikoistutkija Mervi Kunnasranta, Luke, puh. 029 532 3561, mervi.kunnasranta@luke.fi
Tutkimuspäällikkö Katja Holmala, Luke, puh. 040 187 8239, katja.holmala@luke.fi
Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.