Lapin alueellinen riistaneuvosto kutsui sidosryhmät keskustelemaan toteutuneesta hirvikannan verotuksesta, kannantilasta ja hirven aiheuttamista vahingoista, sekä tulevan kolmevuotiskauden kannanhoidon tavoitteista. Hirvikannan hoitoon viimeisen kolmen vuoden osalta oltiin pääosin tyytyväisiä.
Alueellinen riistaneuvosto asetti 12.3.2021 pidetyn sidosryhmätilaisuuden jälkeen tavoitteet hirvikannan hoidolle kolmivuotiskaudeksi 2021–2023 kullekin hirvitalousalueelle, joita on Lapin toimialueella yhdeksän.
– Asetettujen kantatavoitteiden myötä pyritään pitämään vahinkomäärät kohtuullisina, ottamaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja säilyttämään hirvikanta elinvoimaisena ja metsästettävänä. Tavoitteiden toteutumista seurataan yhteistyössä sidosryhmien kanssa vuosittain, kertoo Lapin alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Jari Huhtamella.
Tavoitehaarukoiden mukainen hirvikanta Lapissa on 13481–18109 hirveä, keskimäärin noin 15 800 hirveä. Tavoitehaarukoita nostettiin hieman hirvitalousalueilla 2, 5 ja 6. Hirvitalousalueilla 2 ja 5 hirvikantaa on edelleen leikattava, jotta päästään tavoitteisiin ja alueella 6 hieman tavoitehaarukan keskikohtaan. Hirvikannan rakenteen osalta neuvosto päätti jatkaa hirvikannan hoitosuunnitelmassa asetetuilla yleistavoitteilla eli enintään 1,5 naarasta yhtä urosta kohden ja talvikannan vasaosuus 20–30 prosenttia.
Hirvikannan rakenne hyvällä tasolla
Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus. Tuorein vuoden 2020 metsästyksen jälkeen jäävän kannan arvio oli koko Lapin alueelle noin 18 000 hirveä. Hirvitalousalueittain hirvikanta oli 2018 asetettujen tavoitehaarukoiden sisällä seitsemällä hirvitalousalueella ja yläpuolella kahdella hirvita-lousalueella (HTA 2 ja 5).
– Hirvikannan rakenne on Lapissa hyvällä tasolla. Aikuisten urosten osuus aikuiskannassa on pääosin tavoitteen enintään 1,5 naarasta yhtä urosta kohden mukainen. Vasaosuus talvikannassa on ollut pääosin tavoitteiden mukainen. Viimeisimpänä vuonna vasaosuus laski Ylä-Lapissa tavoitteiden alle ja laskua oli myös muilla alueilla, johtuen vasatuottoon osaltaan todennäköisesti vaikuttaneesta pitkästä ja runsaslumisesta talvesta, Huhtamella sanoo.
Liikennevahingot laskussa
Tilastokeskuksen mukaan Lapissa tapahtui vuoden 2020 aikana 105 hirvikolaria, kun vuonna 2019 alueen teillä tapahtui 172 hirvikolaria. Liikennevahinkojen määrän kehitys on ollut laskeva huippuvuoden 2017 jälkeen. Yksittäisten vuosien väliseen vaihteluun vaikuttaa osaltaan hirvien talvimuuton aikataulu suhteessa vuoden vaihtumiseen.
Suomen metsäkeskuksen mukaan vuoden 2020 osalta korvattujen metsävahinkojen suuruus oli 191 362 euroa, josta laatutappiokorvauksia oli 137 105 euroa, täydennys- ja uudelleenviljelyn kuluja 6 427 euroa ja arviointikustannuksia 47 830 euroa. Korvausten perusteena ollut vahinkopinta-ala oli 668 hehtaaria. Korvattujen vahinkojen määrään sisältyy 141 hehtaaria vuosina 2018 ja 2019 tehtyjä vahinkohakemuksia.
Lisätietoja:
Jari Huhtamella
Lapin alueellisen riistaneuvoston pj.
puh. 040 7025 302