Sähköistetty petoaita suojaa laiduntavia kotieläimiä suurpetojen hyökkäyksiltä. Suomen riistakeskus myöntää kotieläintilallisille maksuttomia petoaitamateriaaleja. Aidan pystytys ja ylläpito jää aina tilallisen vastuulle.
Sähköistetty petoaita on tehokas tapa suojata laiduntavia kotieläimiä suurpetojen tekemiltä vahingoilta. Kotieläintilalliset voivat hakea maksutonta petoaitaa Suomen riistakeskukselta. Aidan myöntämisen tärkeimpänä ehtona on, että suojattavien eläinten korvausarvo ylittää petoaidan arvon. Kilometri petoaitaa maksaa noin 3 200 euroa. Sähköistä petoaitaa voi hakea riista.fi-sivulla olevalla hakemuksella.
Maksuttomat petoaidat kohdennetaan pääasiassa vahinkoalttiimmille kohteille eli lammastiloille. Aidan myöntämisessä huomioidaan myös alueen suurpetotilanne.
Petoaitamateriaaleja ei ole mahdollista saada Suomen riistakeskukselta, jos petoaitaamiseen voi saada tukea muusta lähteestä, esimerkiksi maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen kautta.
Petoaita on tehokas, mutta työläs suojauskeino
Toimiakseen tehokkaasti petoaita tulee rakentaa huolella annettujen ohjeiden mukaisesti. Lisäksi aitaa tulee huoltaa riittävän usein toiminnan varmistamiseksi. Petoaita pystytetään aina pitkäaikaiseksi suojausratkaisuksi, eikä sen toistuva siirtäminen ole kannattavaa.
– Petoaita on työläs ylläpitää, eikä se sovi kaikille laitumille. Tilallinen vastaa aidan pystytyksestä, kunnossapidosta ja kasvillisuuden niittämisestä. Pienikin heikkous suojauksessa voi tarjota pedolle pääsyn laitumelle, riistasuunnittelija Teemu Lamberg Suomen riistakeskuksesta sanoo.
Petoaidan kuntoa tulee seurata tiiviisti koko laidunkauden ajan. Tärkeimpänä huoltotoimenpiteenä on varmistaa, että aita on ehjä ja aidassa oleva jännite on riittävä tuottamaan petoeläimen karkottavan voimakkaan iskun. Työläintä ylläpidossa on alimman johtimen alla kasvavan maadoittavan kasvuston niitto.
Petoaita ei sovi jokaiselle laitumelle. Esteinä pystytykselle voivat olla esimerkiksi laajat monimuotoiset laidunalueet tai saaristo-olosuhteet.
Vahingon tapahduttua
Suurpetovahinkotapauksissa tulee viipymättä ilmoittaa paikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Vahingon tapahduttua kannattaa soittaa myös petoyhdyshenkilölle, joka pystyy auttamaan vahingon aiheuttajan selvittämisessä.
Kirjallinen korvaushakemus on jätettävä maaseutuelinkeinoviranomaiselle kuukauden kuluessa vahingon arvioinnin valmistumisesta. Ruokavirasto korvaa kotieläinvahingot täysimääräisenä riistavahinkolain mukaisesti.
Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot ja lisätietoa suurpetohavainnoista
Lisätietoja
Lamberg, Teemu
- Riistasuunnittelija, Keski-Suomi
- Riistatalous, riistavahingot
- 029 431 2212
- teemu.lamberg@riista.fi