Suomi on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran johdolla mukana hirvieläinten näivetystaudin (chronic wasting disease, CWD) seurantaohjelmassa. Ohjelmaa toteutetaan kuudessa EU-maassa vuosina 2018 – 2020 ja sen avulla selvitetään, esiintyykö tautia EU:n alueella. Hirvieläinten näivetystauti on kuolemaan johtava aivoja rappeuttava sairaus, joka levitessään saattaisi aiheuttaa poroelinkeinolle isoja tappioita. Myös riistan hyödyntäminen hankaloituisi merkittävästi. Taudin ei ole todettu tarttuvan ihmisiin eikä luonnollisella tavalla myöskään muihin kotieläimiin.
Suomessa esiintyvistä lajeista poron lisäksi hirvi, metsäpeura, valkohäntäkauris ja metsäkauris ovat taudille alttiita.
Tautia on esiintynyt jo vuosikymmeniä Pohjois-Amerikassa, mutta Euroopassa se todettiin ensimmäistä kertaa norjalaisista tunturipeuroista ja hirvistä vuonna 2016.
”Tauti kuuluu prionitauteihin, joista käytetään myös nimitystä tarttuvat, huokoiset aivorappeumat. Tautia aiheuttavat prionit eli rakenteeltaan muuntuneet proteiinit, jotka säilyvät ympäristössä vuosia ja joiden tuhoaminen on vaikeaa”, sanoo erikoistutkija Sirkka-Liisa Korpenfelt Eviran virologian tutkimusyksiköstä.
Hirvieläinten näivetystauti tarttuu hirvieläimestä toiseen eläimen syljen, ulosteiden ja virtsan välityksellä, mutta myös tautia sairastaneen eläimen saastuttamasta ympäristöstä. Hirvieläinten näivetystaudin oireita ovat voimakkaan laihtumisen ohella muun muassa apaattisuus, tasapaino- ja liikkumishäiriöt sekä runsas kuolaaminen, juominen ja virtsaaminen. Eläin vetäytyy myös laumasta erilleen ja voi olla peloton ihmistä kohtaan.
Yhteistyöllä tuloksia
Seurantaohjelmassa on tarkoitus tutkia sekä tarhattuja että luonnonvaraisia hirvieläimiä. Sairaana lopetetut tai itsestään kuolleet, yli vuoden vanhat hirvieläimet pyritään saamaan tutkimuksiin koko maassa. Seuranta ei kuitenkaan koske kuusipeuraa, koska tätä lajia pidetään vastustuskykyisenä kyseiselle taudille.
Kaikkien paliskuntien alueilta samoin kuin 45 arvotun riistanhoitoyhdistyksen alueelta ja Ahvenanmaalta pyydetään lisäksi seurantanäytteitä yli vuoden ikäisistä, liikenteessä kuolleista, petoeläinten tappamista sekä teurastuksessa hylätyistä hirvieläimistä.
Paliskunnille, valituille riistanhoitoyhdistyksille, Ahvenanmaan metsästäjille, tarhattujen hirvieläimien pitäjille ja kunnaneläinlääkäreille on lähetetty tarkemmat ohjeet.
Näytteiden lähettämisestä on ohjeet myös Eviran verkkosivuilla.
Hirvieläinten näivetystaudin lisäksi tunnettuja prionin aiheuttamia sairauksia ovat nautojen hullun lehmän tauti, lampaiden ja vuohien scrapie ja ihmisten Creutzfeldt-Jakobin tauti.
Lue lisää:
Hirvieläinten näivetystauti
Lisätietoja:
erikoistutkija Marja Isomursu (näytteenotto), p. 040 512 1248
erikoistutkija Sirkka-Liisa Korpenfelt (laboratoriodiagnostiikka), p. 050 351 0308
ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila (seurantaohjelma), p. 040 351 3318