Kuluttajat toivovat enemmän lähialueella kasvanutta riistaa ruokakauppaan. Lähes kaikki haluaisivat tulevaisuudessa korvata osan naudan-, sian- tai siipikarjanlihan kulutuksestaan riistalla.
Kyselyn mukaan 79 prosenttia Etelä- ja Länsi-Suomen kuluttajista syö riistaa kotona, sukulaisten tai ystävien luona. Osa kuluttajista, jotka eivät ole koskaan syöneet riistanlihaa haluaisi syödä sitä, jos riistaa voisi hankkia lähialueelta helposti. Kuluttajista 67 prosenttia syö silloin tällöin riistaa ravintolassa.
Vastaajista 93 prosenttia haluaisi korvata osan syödystä naudan-, sian- ja siipikarjalihasta riistanlihalla.
– Riista, kuten hirvi ja valkohäntäpeura, on tutkimukseen vastanneiden kuluttajien mielestä puhdasta, antibioottivapaata, suomalaista alkuperää, turvallista syödä, ravintoarvoltaan hyvää, perinteistä, ympäristöystävällisesti tuotettua ja hyvänmakuista, kertoo erikoissuunnittelija Mikael Wikström Suomen riistakeskuksesta.
Riistanliha koetaan myös resurssitehokkaaksi, koska siihen ei tarvita tuotantolaitoksia. Siitä on helppo valmistaa ateria.
Kuluttajat kokevat, että erityisesti kotimaista riistanlihaa on vaikeaa löytää ja monen mielestä se on kallista. Monet toivovat, että lähialueen riistaeläinten lihaa olisi tulevaisuudessa saatavissa ruokakaupasta. Innokkaimmat ovat kiinnostuneita myös tilaamaan riistaa suoraan metsästäjiltä.
Riistanlihan kulutus
Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaisten keskimääräinen lihankulutus henkilöä kohti oli 79,8 kiloa vuonna 2019. Tästä 76,2 kiloa oli naudan-, sian- tai siipikarjanlihaa ja vain 2–3 prosenttia eli noin 2 kiloa riistaa.
Kyselyn mukaan Etelä- ja Länsi-Suomen kuluttajat voisivat kuvitella korvaavansa keskimäärin 39 prosenttia eli 29,7 kiloa kulutetusta naudan-, sian- ja siipikarjanlihasta riistalla.
Metsästyskauden 2019–2020 hirvieläinsaalis Etelä- ja Länsi-Suomessa oli lihamäärältään noin 3,6 miljoonaa kiloa. Riistanlihasta suurin osa saadaan hirvieläimistä. Kuluttajien kysyntään vastaaminen edellyttäisi riistakantojen kasvua.
– Käytännössä kuluttajien kysyntään vastaaminen tarkoittaisi, että riistakantoja pitäisi kasvattaa, jotta ne tuottaisivat enemmän lihaa. Lisäksi riistasta saatua lihaa tulisi saada helposti kuluttajien saataville kauppoihin, Wikström toteaa.
Kysely toteutettiin tammikuussa 2021. Kyselyyn vastasi tuhat suomalaista kuluttajaa Etelä- ja Länsi-Suomen alueelta. Otos painotettiin vastaamaan todellista väestön määrää maakunnittain. Tutkimuksen toteuttivat Segmento Oy ja Palvelupulssi yhteistyössä Hyvinvointia riistasta -hankkeen kanssa.
Lisätietoa:
Kuluttajatutkimuksesta; Minna Pura, Segmento Oy minna.pura@segmento.fi
Riistakannoista ja riistalihan tarpeesta; Mikael Wikström, Suomen riistakeskus mikael.wikstrom@riista.fi
Kooste tuloksista luettavissa