Siirry sisältöön

Keväisellä majavajahdilla ennaltaehkäistään metsä- ja peltovahinkoja

Majavan metsästyksellä rajoitetaan kannan kasvua tihentymäalueilla ja samalla ehkäistään vahinkoja. Majavan aiheuttamia vahinkoja ei korvata valtion varoista.

Tärkeintä majavavahinkojen ennaltaehkäisyssä on tarkkailla kesäaikana kannassa tapahtuvia muutoksia ja mitoittaa metsästys siten, että mittavilta vahingoilta vältytään. Metsästyksellä voidaan ennaltaehkäistä vahinkoja, joiden torjunta muilla keinoin on työlästä.

Majavan metsästys alkaa 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun. Pyyntivälineenä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta tai heti tappavia rautoja. Euroopanmajavan metsästys on pyyntiluvanvaraista, mutta kanadanmajavan metsästykseen pyyntilupaa ei tarvita.

Majava on arvokas riistaeläin, josta hyödynnetään kestävä turkis ja maukas liha. Lisäksi kallosta saadaan valkaisemalla hieno metsästysmuisto. Majava tarjoaa metsästäjälle mielenkiintoisen keväisen pyyntimuodon, kun monien muiden lajien metsästysaika on jo loppunut.

Majavalaskennat suoritetaan kolmen vuoden välein. Laskentojen perusteella Luonnonvarakeskus tuottaa arvion majavakantojen koosta. Vuoden 2016 laskenta ei onnistunut, joten laskenta toteutetaan uudestaan vuonna 2017. Syksyllä hirvenmetsästyksen yhteydessä lasketaan asuttujen talvipesien lukumäärät, jotka ilmoitetaan Oma riista -palveluun.

Vuoden 2013 laskennoissa löydettiin yhteensä 1376 kanadanmajavan pesää. Kanta olisi tämän perusteella vähintään 3900 ja enintään 7200 kanadanmajavaa. Kanadanmajavakanta on tihein Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa. Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa on kohtalainen kanta, kun taas Keski-Suomessa ja Oulussa kanta on harva. Hämeessä majavien esiintyminen on laikuittaista. Kanadanmajavien määrä on hieman pienentynyt vuoden 2010 jälkeen.

Luonnonvarakeskuksen euroopanmajavan kanta-arvio on vähintään 2400 yksilöä, mutta kannan koko saattaa olla yli 3000 yksilöä. Euroopanmajavasaalis oli vuonna 2015 181 yksilöä. Euroopanmajavan levinneisyysalue käsittää melkein koko Satakunnan, osan Etelä-Pohjanmaata ja Rannikko-Pohjanmaan eteläosia. Lajin levinneisyyden ydinalue Satakunnassa käsittää Kokemäenjoen varren Porista Kokemäelle ja Porista pohjoiseen Merikarvian-Siikaisten alueelle.

Lisätietoja:
Suomen riistakeskus Alueiden riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat