Keväinen majavajahti jatkaa muuten jo hiljentynyttä metsästyskautta. Majavan metsästyksellä ennaltaehkäistään metsä- ja peltovahinkoja.
Maassamme tavataan euroopanmajavaa ja kanadanmajavaa. Euroopanmajavan levinneisyysalue käsittää melkein koko Satakunnan, osan Etelä-Pohjanmaata ja Rannikko-Pohjanmaan eteläosia. Lajin levinneisyyden ydinalue Satakunnassa käsittää Kokemäenjokivarren Porista Kokemäelle ja toisaalta Porista pohjoiseen Merikarvian-Siikaisten alueelle.
Majavan metsästys alkaa 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun. Kanadanmajavaa metsästetään maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla. Euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan.
Keväinen jahti vaatii malttia
Majava on arvokas riistaeläin, josta hyödynnetään kestävä turkis ja maukas liha. Majavasta saa esimerkiksi riittoisan ja alkuperäistä reseptiä maukkaamman Burgundinpadan. Lisäksi kallosta saadaan valkaisemalla hieno metsästysmuisto.
Keväinen majavajahti tarjoaa hyvät puitteet heräävän luonnon tarkkailuun ja samalla mahdollisuuden jännittäviin ja malttia vaativiin metsästyskokemuksiin. Keväisenä metsästysmuotona majavanmetsästys on ainutlaatuinen kokemus Suomen oloissa.
Pyyntivälineenä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta tai heti tappavia rautoja.
Majavalaskennat suoritetaan kolmen vuoden välein. Luonnonvarakeskus tuottaa arvion majavakantojen koosta näiden laskentojen perusteella. Syksyllä 2020 tehdyn valtakunnallisen majavalaskennnan mukaan euroopanmajavia on nyt arviolta 3700−5000 yksilöä eli hiukan enemmän kuin vuonna 2017 tehdyn laskennan mukaan. Kanadanmajavakanta on laskennan mukaan pysynyt valtakunnallisesti ennallaan (10 000 – 19 000 yksilöä.) Majavien esiintymisessä on runsaasti paikallista vaihtelua.
Padon purkaminen vaatii maanomistajan luvan
Metsästyksellä rajoitetaan majavakannan kasvua tihentymäalueilla ja ehkäistään vahinkoja.
Pioneerilajina majavat muokkaavat elinpiiriään veden kulkua patoamalla. Vedennostosta hyötyvät myös monet metsänelävät elinolojen monipuolistuessa. Vesi- ja kanalinnuille syntyy arvokkaita kosteikkoympäristöjä, joissa ravintohyönteiset viihtyvät. Järveen tai lampeen liittyvästä tulva-alueesta muodostuu kevätkutuisten kalojen lisääntymispaikka.
Paikoin majavan rakentamat padot aiheuttavat maanomistajille taloudellisia vahinkoja kaadettuina puina sekä tulvivina tie-, metsä- tai peltoalueina. Majavapadosta tulisikin ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, että vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.
Majavan aiheuttamia vahinkoja ei korvata valtion varoista.
Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:
1) 15.6. – 15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;
2) 15.6. – 30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa,
3) 15.6. – 15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;
4) 15.6. – 31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.
Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa.
Lisätietoja:
Suomen riistakeskus Alueiden riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat