Siirry sisältöön

Keski-Suomessa kaadettiin lähes 3 300 hirveä

Saalis pienentyi lähes kaikkien riistanhoitoyhdistysten alueilla.

Keski-Suomessa kaadettiin tammikuun puolivälissä päättyneessä jahdissa 3 298 hirveä, mikä on 478 hirveä edellistä vuotta vähemmän. Eniten hirviä kaadettiin Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen (Joutsa ja Luhanka) alueella (332) ja Karstulan-Kyyjärven riistanhoitoyhdistyksen alueella (288). Myös Jämsän seudulla ja Viitasaarella ammuttiin yli 250 hirveä.

Kaadetuista hirvistä 49 % oli vasoja (1631 kpl) ja ammutuista aikuisista hirvistä 54 % uroksia (901 kpl).

Keski-Suomen hirvikantaa on viime vuosina pienennetty voimakkaalla metsästyksellä. Hirvisaalis pieneni Korpilahtea lukuun ottamatta kaikkien Keski-Suomen riistanhoitoyhdistysten alueilla. Suhteellisesti eniten saalis väheni Konneveden, Suolahden-Sumiaisten ja Keuruun riistanhoitoyhdistyksissä.

Keski-Suomessa kaadettiin keskimäärin 2,3 hirveä tuhannelta hehtaarilta. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirviä kaadettiin Korpilahden riistanhoitoyhdistyksen (3,8 hirveä/1000 ha) ja Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen alueilla (3,3 hirveä/1000 ha). Myös Ala-Keiteleen (Äänekoski) ja Toivakan riistanhoitoyhdistysten alueelta kaadettiin paljon hirviä pinta-alaan suhteutettuna (3,0 hirveä/1000 ha).

Suomen riistakeskus myönsi päättyneelle jahtikaudelle Keski-Suomen alueelle 3 418 hirven pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Myönnetyillä luvilla olisi ollut mahdollista kaataa lähes 4 600 hirveä.

Myönnetyistä luvista jätettiin odotetusti käyttämättä aikaisempaa enemmän. Lupien käyttöaste oli ennätyksellisen alhainen (72 %). Lupia myönnettiin haettu määrä ja käytössä oli nyt entistä laajemmin ns. pankkilupajärjestelmä, jossa lupia haetaan 20–30 % enemmän kuin suunnitteluvaiheessa näyttää tarpeelliselta. Pankkilupia otetaan käyttöön, mikäli hirviä jahtiaikaan havaitaan olevan runsaammin kuin hakuvaiheessa oletettiin. Näin voidaan tarvittaessa nopeasti reagoida hirvikannan yllättäviin muutoksiin.

Luonnonvarakeskus tuottaa maaliskuun puoliväliin mennessä arvion hirvikannan tämänhetkisestä koosta ja rakenteesta, jonka jälkeen aloitetaan syksyn 2022 metsästyksen suunnittelu. Kantatietojen lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon hirvien aiheuttamat metsävahingot ja hirvionnettomuudet.

Taulukko: Hirvisaalis riistanhoitoyhdistyksittäin (PDF)

Lisätietoa riistanhoitoyhdistyksittäin: Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat 

Lisätietoja

Lamberg, Teemu

  • Riistasuunnittelija, Keski-Suomi
  • Riistatalous, riistavahingot
  • 029 431 2212
  • teemu.lamberg@riista.fi

Kursula, Olli

  • Riistapäällikkö, Keski-Suomi
  • Riistalaskennat sekä riistatiedon käyttö metsästysseuroissa
  • 029 431 2242
  • olli.kursula@riista.fi