Keski-Suomessa kaadettiin vuodenvaihteessa päättyneessä jahdissa 4595 hirveä, mikä on 161 hirveä edellistä vuotta enemmän. Eniten hirviä kaadettiin Viitasaarella (506) ja Jämsässä (407). Paljon hirviä kaadettiin myös Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen (Joutsa ja Luhanka) alueella (384) ja Keuruulla (372).
Jahdissa kaadettiin keskimäärin 3,3 hirveä tuhannelta hehtaarilta. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirviä kaadettiin Jämsän seudulla ja Korpilahdella. Molemmilla alueilla ammuttiin 4,3 hirveä/1000 ha. Yli neljä hirveä tuhannelta hehtaarilta kaadettiin myös Äänekoskella (4,1 hirveä/1000 ha).
Myönnetyistä luvista jäi odotetusti käyttämättä aikaisempaa enemmän. Lupien käyttöaste oli 85 %. Käytössä oli nyt entistä laajemmin ns. pankkilupajärjestelmä, jossa lupia haetaan enemmän kuin suunnitteluvaiheessa näyttäisi tarvetta olevan. Pankista lupia otetaan käyttöön, mikäli hirviä jahtiaikaan on runsaammin kuin oletettiin. Näin voidaan nopeasti reagoida hirvikannan yllättäviin muutoksiin.
Hirven metsästys oli mahdollista ennen varsinaista hirvijahtia pellolta kyttäämällä syyskuun alusta lokakuun toiseen lauantaihin. Jahtiaikaa jatkettiin myös loppupäästä vuodenvaihteesta tammikuun puoliväliin, jolloin pyynti oli mahdollista ilman koiraa. Jatkoajat eivät innostaneet keskisuomalaisia hirvenpyytäjiä. Alkusyksyllä ns. peltohirviä ammuttiin 24 ja tammikuun jatkoajalla vain 14 hirveä.
Luonnonvarakeskus tuottaa maaliskuun puoliväliin mennessä arvion hirvikannan tämän hetkisestä koosta ja rakenteesta, jonka jälkeen aloitetaan syksyn 2019 metsästyksen suunnittelu. Kantatietojen lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon metsävahingot ja hirvieläinonnettomuudet.
Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
hirvisaalis-riistanhoitoyhdistyksittain-2018
Lisätietoja
Kursuka Olli, riistapäällikkö
Lamberg Teemu, riistasuunnittelija
Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat