Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella Suomessa saatiin saaliiksi 117 karhua. Saaliista 44 karhua saatiin poronhoitoalueen kiintiömetsästysalueelta. Ennen metsästyskautta Suomen karhukannaksi arvioitiin 1140–1270 yli vuoden ikäistä yksilöä.
Suomessa metsästettiin tällä metsästyskaudella 117 karhua. Saalismäärä on kahdeksan karhua pienempi kuin edellisellä metsästyskaudella. Karhu on arvostettu riistaeläin, jota Suomessa voidaan metsästää kannanhoidollisilla poikkeusluvilla, koska karhukanta on tiheä ja täyttää suotuisan suojelutason kriteerit. Karhusaaliin arvo oli vuonna 2013 noin 300 000 euroa.
Karhukannan hoitosuunnitelman mukaisesti metsästyksellä pyritään edelleen vähentämään karhun aiheuttamia vahinkoja erityisesti poronhoitoalueella. Vakiintuneen kannan hoitoalueella karhukanta on tarkoitus pitää nykyisellä tasolla, levittäytymisvyöhykkeellä kannan kasvuvauhtia rajoitetaan ja kehittyvän kannan hoitoalueella kannanhoidollisesta pienestä kiintiöstä huolimatta kannan määrän annetaan lisääntyä.
Karhukanta on kehittynyt hoitosuunnitelman mukaisesti siten, että karhuja esiintyy tasaisemmin sopivissa elinympäristöissä koko maassa. Karhukannan levittäytyminen läntiseen Suomeen näkyy mehiläistarhaukselle aiheutuneiden vahinkojen lisääntymisenä. Tavoitteena on, että jatkossakin metsästyksen rajoittamisella karhukanta koko maan mittakaavassa säilyy elinvoimaisena, karhun läsnäolosta aiheutuvat haitat minimoidaan ja karhukanta pidetään ihmisarkana.
Itäiseen Suomeen sijoittuvalla vakiintuneen karhukannan hoitoalueella karhuja kaadettiin yhteensä 49. Saalis jakautui riistakeskusalueittain siten, että Pohjois-Karjalassa kaadettiin 33 karhua, Kaakkois-Suomessa seitsemän, Etelä-Savossa neljä ja Kainuun eteläosassa viisi karhua. Metsästyskauden painavin karhu kaadettiin Kuhmossa, jossa kaadetulle uroskarhulle oli kertynyt painoa 300 kiloa.
Karhukannan levittäytymisvyöhyke kattaa Keski-Suomen, osan Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan riistakeskusten toiminta-alueista. Tällä alueella karhuja kaadettiin 18.
Kehittyvän karhukannan alueella läntisessä Suomessa kaadettiin yhteensä kuusi karhua. Kehittyvän kannan alueella kuuden kannanhoidollisen poikkeusluvan myöntäminen katsottiin tarpeelliseksi tämän kannanhoitoalueen tihentymäalueen karhukannan aiheuttamien sosiaalisten vaikutuksien lieventämiseksi.
Poronhoitoalueella alueellinen kiintiö oli yhteensä 42 karhua, josta läntisen poronhoitoalueen osuus oli 12 ja itäisen 30 karhua. Koko kiintiö tuli käytetyksi, ja lisäksi jahdin loppuvaiheessa kaadettiin kaksi karhua, jotka kuitenkin luetaan kiintiöön kuuluvaksi.
Lisätietoja
Kuittinen, Juha
- Riistapäällikkö, Pohjois-Karjala
- Eettinen metsästys
- 029 431 2291
- juha.kuittinen@riista.fi