Kansalaisilla on tärkeä rooli suurpetojen seurannassa – ilmoita suurpetohavainto petoyhdyshenkilölle

Petoyhdyshenkilöiden varmentamat havainnot suurpedoista muodostavat kanta-arvioiden perustan. Ilmoittamalla havaintosi petoyhdyshenkilölle autat tarkentamaan kannanarviointia.

Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja kirjaavat suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.

Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai kynnenjäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi tuet riistantutkimusta ja autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.

– Koko Pohjois-Savon alueella voi nähdä minkä tahansa suurpedon tai niiden jättämiä jälkiä. Yleisimpiä havaintoja ovat talviaikaiset ilveksen lumijäljet. Myös susi- ja ahmahavainnoista suurin osa on lumijälkihavaintoja. Karhut nukkuvat talviunta, joten niiden osalta kesäaikaiset jälki- ja näköhavainnot korostuvat, erikoissuunnittelija Matti Kervinen Suomen riistakeskukselta sanoo.

Havaintotietoja käytetään moneen

Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten petoaitojen ja muun suojausmateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.

Havaintoja kirjataan vuosittain koko maassa kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.

– Pohjois-Savon riistanhoitoyhdistyksissä toimii yli 300 aktiivista petoyhdyshenkilöä, jotka kirjaavat Tassu-havaintojärjestelmään vuosittain noin 4 500 suurpetohavaintoa, kertoo Kervinen.

Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.

Kaikki kirjatut havainnot löytyvät karkeistettuna luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa.

Jos kohtaat suurpedon

Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle. Jos suurpeto liikkuu hoidetussa pihapiirissä toistuvasti, käyttäytyy uhkaavasti tai ei poistu pihasta välittömästi ihmisen havaittuaan, soita hätäkeskukseen.

Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa, tai ajat kolarin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.

Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta

Video petoyhdyshenkilön tehtävästä (Riistainfo.fi)

Petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali (Riistainfo.fi)