Kansalaisilla on tärkeä rooli suurpetojen seurannassa – ilmoita suurpetohavainto petoyhdyshenkilölle

Petoyhdyshenkilöiden varmentamat havainnot suurpedoista muodostavat Luonnonvarakeskuksen tekemien kanta-arvioiden perustan. Ilmoittamalla havaintosi petoyhdyshenkilölle autat tarkentamaan kannanarviointia.

Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja kirjaavat suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.

Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai kynnenjäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi tuet riistantutkimusta ja autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.

– Viime vuonna Pohjois-Karjalassa kirjattiin yhteensä 5 709 suurpetohavaintoa. Havaintoja tehtiin 544 ahmasta, 2 073 ilveksestä, 1 034 sudesta ja 2 058 karhusta, kertoo riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimistolta.

Pihahavaintoja kirjattiin ahmasta 61, ilveksestä 609, sudesta 300 ja karhusta 133.

Havaintotietoja käytetään moneen

Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten petoaitojen ja muun suojausmateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.

Havaintoja kirjataan vuosittain koko maassa kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.

– Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan maakunnassa toimii 246 aktiivista petoyhdyshenkilöä. Vapaaehtoisten havainnoilla on merkittävä rooli arvioitaessa koko maan suurpetokantojen kokoa, Nyholm toteaa.

Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.

Kaikki kirjatut havainnot löytyvät karkeistettuna luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa (luonnonvaratieto.luke.fi).

Suurpetojen seurantaa viidellä vuosikymmenellä

Jukka Kolehmainen Tohmajärven Värtsilästä on toiminut petoyhdyshenkilönä Karjalan vaaramaisemissa vuodesta 1983 lähtien.

– Petoyhdyshenkilöverkostoon olisi syytä saada lisää henkilöitä, jotka liikkuvat ahkerasti maastossa ja tuntevat suurpetojen jäljet ja elintavat. Tulevaisuutta silmällä pitäen havaintoja pitäisi saada kirjattua enemmän, vaikka suurpetojen kannanhoidollinen metsästys onkin toistaiseksi jäissä, Kolehmainen sanoo.

– Jonkinlainen kompromissi täytyisi pattitilanteeseen löytyä, jotta suurpetokantoja voitaisiin paikallisesti säädellä. Pitkällä tähtäimellä se on varmasti kestävin ratkaisu, jolla estetään vahinkojen ja kohtaamisten eskaloituminen, hän tuumaa.

Jos kohtaat suurpedon

Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Se kannattaa tehdä kuitenkin turvallisen matkan päästä esim. ajoneuvon tai rakennuksen suojasta. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle. Jos suurpeto liikkuu hoidetussa pihapiirissä toistuvasti, käyttäytyy uhkaavasti tai ei poistu pihasta välittömästi ihmisen havaittuaan, soita hätäkeskukseen.

Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa, tai ajat kolarin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.

Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta

Video petoyhdyshenkilön tehtävästä (Riistainfo.fi)

Petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali (Riistainfo.fi)