Suurin osa talven 2015 kannanhoidollisessa metsästyksessä saaliiksi saaduista susista oli alle kaksivuotiaita. Susien ikäjakauma ei eroa aiempien vuosien kannanhoidollisen metsästyksen saaliin ikäjakaumasta.
Poronhoitoalueen ulkopuolella toteutetussa kannanhoidollisiin poikkeuslupiin pohjautuvassa sudenmetsästyksessä saatiin viime talvena saaliiksi 17 sutta. Kaadetuista susista alle vuoden ikäisiä oli 35 prosenttia, yksivuotiaita 29 ja vähintään kaksivuotiaita 35 prosenttia. Kaksivuotiaat ja sitä vanhemmat sudet tulkitaan aikuisiksi, sillä valtaosa suomalaisista susista saa ensimmäiset pentunsa kaksivuotiaina.
Saalissa oli varmuudella yksi alfayksilö; viisivuotias naaras, joka kaadettiin Joensuussa. Pohjanmaalla kaadettiin kaksi aikuista urossutta, jotka saattoivat myös olla laumansa alfayksilöitä. Urossuden mahdollinen asema perhelauman alfauroksena eli lisääntyneenä yksilönä pitäisi varmistaa geneettisellä isyysanalyysilla.
Eri-ikäisten susien osuus ei poikennut tilastollisesti merkittävästi aiempien vuosien (1996–2007) kannanhoidollisen metsästyssaaliin ikäjakaumasta tai poronhoitoalueen ulkopuolella vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla metsästettyjen susien ikäjakaumasta.
Luonnonvarakeskus (Luke) on teettänyt kuolleiden susien hammasnäytteistä iänmäärityksen Matsonin laboratoriossa Montanassa. Vuosina 1996–2015 määritettiin ikä yhteensä 353 susiyksilölle. Näistä 323 sutta on kaadettu kannanhoidollisilla ja muilla poikkeusluvilla.
Poronhoitoalueella ikäjakauma eroaa muun Suomen susisaalista pitkällä aikavälillä
Poronhoitoalueella ja poronhoitoalueen ulkopuolella vuosina 1996–2015 kaadettujen susien ikäjakaumat poikkeavat merkitsevästi toisistaan. Poronhoitoalueen saaliissa on alle vuoden ikäisiä (33 %) vähemmän kuin poronhoitoalueen ulkopuolella (42 %), mutta tyypillisessä vaellusiässä olevia yksivuotiaita vastaavasti suurempi osuus (35 %) kuin muualla Suomessa (23 %).
Suden kannanhoidollinen pyynti aloitettiin uudelleen vuonna 2015. Sitä ennen susia pyydettiin kannanhoidollisista syistä viimeksi vuonna 2007. Kannanhoidollinen metsästys on aluksi kaksivuotinen kokeilu, jonka avulla saadaan tietoa sen vaikutuksista lauman elinvoimaisuuteen ja suden käyttäytymiseen sekä kansalaisten asenteisiin.
Kannanhoidollinen sudenpyynti on osa maa- ja metsätalousministeriön päivittämää Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa. Reviiriperusteisella kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään turvaamaan suotuisalla suojeluntasolla oleva susikanta ja edistämään ihmisten ja susien rinnakkaiseloa hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Ilpo Kojola, ilpo.kojola@luke.fi, p. 029 532 7411
Susisaaliit (Valitse metsästysvuosi 2014-2015)
Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen saalis talvella 2015 (taulukko)