Maanantaina 23.2. alkanutta kannanhoidollisen sudenpyynnin etenemistä voi seurata Suomen riistakeskuksen sivuilla olevasta susisaalistaulukosta. Suomen riistakeskus on myöntänyt 24 poikkeuslupaa susien kannanhoidolliseen metsästykseen, ja luvat ovat voimassa 21 vuorokautta.
Saalistiedot päivittyvät taulukkoon automaattisesti saalisilmoituksen hyväksymisen jälkeen. Taulukkoon päivitetään tarkemmat tiedot pyydetyistä susista, kun kaadetut yksilöt on tutkittu Luonnonvarakeskuksessa. Taulukosta näkyvät kaadetun suden sukupuoli, ikäluokka, metsästysaika ja -paikka kartalla sekä Luonnonvarakeskuksen tieto, mikäli yksilö osoittautuu alfanaaraaksi.
Kannanhoidollista sudenpyyntiä johtaa metsästyksenjohtaja, joka vastaa turvallisen pyynnin suunnittelusta ja ohjeistaa pyyntiin osallistuvat metsästäjät. Lupaehtojen mukaan pyyntiin saa osallistua enintään 50 henkilöä yhtä susireviiriä kohti. Metsästäjät ovat saaneet koulutusta lupaehtojen mukaiseen pyyntiin riistakeskusalueiden toimihenkilöiltä.
Pyynti suositellaan kohdistettavan haittaa tai vahinkoa aiheuttaneisiin nuoriin yksilöihin. Metsästyksen kohdistaminen nuoriin yksilöihin turvaa lauman säilymisen elinvoimaisena. Alueellisesti myönnetyt luvat perustuvat Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjattuihin ja tarkastettuihin susihavaintoihin, muutoin kerättyihin tietoihin sekä susista aiheutuneisiin vaikutuksiin.
Kannanhoidollinen sudenpyynti on osa maa- ja metsätalousministeriön hyväksymää Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa. Reviiriperusteisella kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään turvaamaan suotuisalla suojeluntasolla oleva susikanta ja edistämään ihmisten ja susien rinnakkaiseloa susikannanhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.
Susikannan kasvettua kannanhoidollinen pyynti on jälleen mahdollista. Viimeksi susia pyydettiin kannanhoidollisista syistä vuonna 2007. Metsästys alkaa aluksi kaksivuotisena kokeiluna, jonka avulla saadaan tietoa sen vaikutuksista lauman elinvoimaisuuteen ja suden käyttäytymiseen sekä kansalaisten asenteisiin.
Suurpedoista ilvestä ja karhua on metsästetty kannanhoidollisilla poikkeusluvilla. Karhu- ja ilveskannat ovat kasvaneet ja levittäytyneet uusille alueille 2000-luvulla. Kannanhoidollinen metsästys on luonut näille suurpetolajeille riista-arvoa ja lisännyt lajien sosiaalista hyväksyntää paikallisten keskuudessa.
Suden kannanhoidollisen metsästyksen saalisseuranta (linkki)
Lisätietoja:
Vesa Ruusila, johtaja, luonnonvarat ja biotuotanto, Luonnonvarakeskus
p. 029 532 7402
vesa.ruusila@luke.fi
Lisätietoja
Härkönen, Sauli
- Julkisten hallintotehtävien päällikkö
- 029 431 2104
- sauli.harkonen@riista.fi