Kainuun alueellinen riistaneuvosto pitää suden kannanhoidollista metsästystä oikeana toimenpiteenä, jolla parannetaan susireviirien vaikutusalueella asuvien henkilöiden oikeuksia. Hallinto-oikeuksien ratkaisut myös osoittavat sen, että viime talven kannanhoidollinen sudenpyynti perustui lainmukaisiin päätöksiin. Tarkasti ja huolellisesti toimeenpannun kannanhoidollisen sudenmetsästyksen kaksivuotisen kokeilun ensimmäinen vuosi oli metsästyksen osalta onnistunut.
Kannanhoidollisen metsästyksen onnistuminen voi auttaa susireviirien läheisyydessä asuvien kansalaisten sitoutumista sudenhoitosuunnitelmaan. Kainuulaiset ovat kantaneet pitkään vastuuta susikannasta, joka on valtakunnallisestikin merkittävä. Tämän johdosta susireviirien tihentymäalueella asuvien sietokyky on ollut viime vuosina äärirajoilla. Hyvästä vastuun kantamisesta etenkin metsästäjiä ja koiran omistajia kohtaan on valitettavasti ollut palkkiona vain lukuisat koirien menetykset suden suuhun.
Vastuun kantaminen susikantojen hoidossa kantojen edelleen kasvaessa on joutunut kovalle koetukselle Kainuussa. Erittäin tärkeää oli, että hallinto-oikeuksien ratkaisut osoittivat, että Suomen riistakeskus oli toiminut oikein lupia myönnettäessä. Kainuussa odotetaankin nyt, että tulevat päätökset kannanhoidollisista luvista etenevät jouhevasti ilman turhia valituskierroksia.
Noin kymmen vuotta taaksepäin Kainuussa jylläsi erityisen kuumana susikeskustelu. Sama tilanne on nyt Varsinais-Suomessa. Kainuulaisille luvattiin silloin, että susikannan laajemmin levittäydyttyä Suomessa, Kainuun susitihentymiä voitaisiin purkaa. Alueellisen riistaneuvoston mielestä Suomen susikanta on nyt siinä tilassa, että olisi jo aika lunastaa näitä lupauksia.
Susikannan hoito ei pelkästään kuulu metsästäjille tai niitä edustaville organisaatioille, eikä eri suojelutahoille. Susien läsnäolo vaikuttaa useiden kansalaisten jopa jokapäiväiseen elämään. Uudessa valtakunnallisessa susikannan hoitosuunnitelmassa korostetaan paikallisten ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa oman alueensa susikannan hoitoon. Paikallisella vaikuttamismahdollisuudella taataan tulevaisuudessa parhaiten suden olemassaolon turvaaminen Suomessa, kun päätökset susia koskien tehdään mahdollisimman lähellä niitä kansalaisia, joita susien läsnäolo koskettaa.
Hoitosuunnitelman mukaisesti Kainuussakin on parhaillaan menossa valmistelut paikallisten toimintaryhmien perustamiseksi. Ryhmät on tarkoitus perustaa joulukuussa. Toimintaryhmiin on alustavasti kaavailtu kutsuttavaksi edustaja riistanhoitoyhdistyksestä, petoyhdyshenkilö, kunnan edustaja (esimerkiksi maaseutuelinkeinoviranomainen), paikallisen luontojärjestön edustaja ja MTK:n paikallisosaston edustaja. Ryhmien edustavuutta voidaan tarvittaessa laajentaa. Kaikki reviireitä koskevat toimenpide-ehdotukset esimerkiksi lauman hoitamiseen liittyen tulisikin jatkossa tulla näiltä toimintaryhmiltä.
Maa- ja metsätalousministeriö edellyttää erittäin tiukkoja lisäsääntöjä toteutettaessa suden kannanhoidollista pyyntiä. Kannanhoitojärjestelmän vakiinnuttua pitää lieventää niitä lisäsääntöjä, jotka turhaan vaikeuttavat kannanhoidollista pyyntiä. Ministeriön asetuksen perustelujen maksimilupamäärä tulisi kirjoittaa niin, että Suomen riistakeskus voisi vapaammin määritellä tilanteen mukaan kaatolupien määrän erilaisille ongelma-alueille.
Tälle vuodelle ehdotettu mahdollisuus myöntää enemmän kuin yksi poikkeuslupa yhdelle ja samalle reviirille on tervetullut mahdollisuus. Kainuussa on tällä hetkellä useita alueita, joissa on suden aiheuttamia ongelmia ja jotka täyttävät ministeriön poikkeusluvan myöntämiselle asettamat kriteerit.
Kannanhoidollisen pyynnin toteuttaminen tulevana talvena tulee olemaan kriittinen tekijä uuden susipolitiikan uskottavuudelle niin Kainuussa kuin koko Suomessa.
Lisätietoja:
Asko Keski-Nisula, puheenjohtaja, Kainuun alueellinen riistaneuvosto
p. 0400 294 264