Kevät ja alkukesä ovat luonnossa herkintä lisääntymisaikaa. Onnistunut pesintä vaatii häiriöttömät olosuhteet. Ihmisten on tärkeä huomioida, että linnut ja muut eläimet saavat pesiä rauhassa. Tampereella metsästäjät keskeyttivät ampumaradan toiminnan suojellakseen metson pesintää.
Pohjoishämäläiset metsästäjät asettivat Tampereella sijaitsevan ampumaradan väliaikaiseen käyttökieltoon havaittuaan koppelon, eli naarasmetson, hautovan muniaan ampumakopin edessä. Vaikka kesä on ampumaradoilla kiivainta harjoitteluaikaa, päättivät metsästäjät keskeyttää radan toiminnan turvatakseen pesinnän. Ampumaharjoittelua jatketaan vasta poikasten kuoriuduttua.
Miten toimia löytäessäsi pesän tai poikasen ilman emoa
Jos maastossa törmää pesään tai poikasiin, tulee ne jättää rauhaan. Vaikka linnunpoikaset tai nisäkkäiden pennut näyttäisivät olevan yksin, emo on useimmiten lähettyvillä ja palaa huolehtimaan niistä, kun ihminen on poistunut. Paras tapa toimia on olla tekemättä mitään ja poistua paikalta.
Lippusiima, lankaa tai nauhaa
Maastosta löytyneen kanalinnun pesän voi suojata kiertämällä sen lippusiimalla tai langalla, johon sidotaan värikkäitä merkkausnauhan pätkiä noin kolmen metrin välein. Älä käytä muovilankaa tai muovinauhaa. Lanka viritetään polven korkeudelle, 25 – 30 metrin etäisyydelle pesästä. Lippusiiman tai langan voi hajustaa esimerkiksi vuolemalla hajusaippuasta lastuja siiman alle. Hajustaminen suojaa pesää nisäkäspetojen saalistukselta.
Kun poikaset ovat kuoriutuneet, siimat ja langat on kerättävä pois. Samalla voi tarkistaa pesinnän onnistumisen. Pesän suojauksesta on syytä ilmoittaa maanomistajalle. Pesän merkitseminen suojaa sitä myös työkoneilta.
Pesistä tuhoutuu keskimäärin kolmannes
Radiolähettimin varustettuja teeriä seuraamalla on selvinnyt, että keskimääräiset pesätappiot ovat 25–33 prosenttia. Pahimmillaan lähes 60 prosenttia pesistä on tuhoutunut.
Pesiä tuhoavat muun muassa nisäkäspedot ja varislinnut. Todennäköisimmin munat on rosvonnut kettu, supikoira, mäyrä tai näätä, alueen yleisimmät pienpedot.
Lisää tietoa pesien suojaamisesta https://www.metsoparlamentti.fi/pesiensuojaus.html
Lisätietoja:
Antti Lappalainen
toiminnanohjaaja
Tampereen riistanhoitoyhdistys
050 4091146
Marko Mikkola
erikoissuunnittelija
Suomen riistakeskus, Pohjois-Häme
029 431 2282