Siirry sisältöön

Ilveksen kaatokiintiöt vahvistettu

Maa- ja metsätalousministeriö on tänään vahvistanut alkavalle metsästysvuodelle 589 ilveksen saaliskiintiön, joka on huomattavasti suurempi kuin viime metsästyskaudella. Viime vuoden kiintiö oli 440, josta saaliiksi saatiin 402 ilvestä.

Ilveskannan kasvu ja levittäytyminen uusille alueille viimeisen viiden vuoden aikana ollut erityisen voimakasta. Ilveskanta on lähes kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Kun vuonna 2008 yli vuotta vanhempia ilveksiä arvioitiin olevan 1485-1560, oli niitä viime vuonna jo 2300-2600. Viime vuodesta kannan kasvu on jatkunut. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kuluvan vuoden arvion mukaan Suomessa elää vähintään 2500-2800 yli vuoden ikäistä ilvestä. Tämän vuoden pennut eivät siis ole tässä arvioissa mukana. Tuloksen taustalla on RKTL:n, ja Suomen riistakeskuksen metsästäjien kanssa yhteistyössä tehtyjen erillislaskentojen kautta tarkentunut pentumäärä, mikä on tarkentanut laskettujen alueiden kanta-arviota.

Suomen ilveskanta on kasvanut niin paljon, että sitä voidaan ja on tarpeen säädellä kansallisesti kannanhoidollisella metsästyksellä. Poikkeusluvat ilveksen metsästykseen myöntää tarkkaa harkintaa käyttäen Suomen riistakeskus. Kannansäätelyllä pyritään pitämään ilveskanta vakaana sekä säilyttämään eläinten arkuus ihmistä kohtaan. Vaikka ilves kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltuihin lajeihin, sallii luontodirektiivin 16 artikla tämänkaltaisen kannanhoidollisen metsästyksen silloin, kun lajille on vahvistettu hoitosuunnitelma.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on tänä vuonna pysäyttää ilveskannan voimakas kasvu – ei vaarantaa ilveskannan säilymistä elinvoimaisena. Tärkeintä olisi, että ihmisten suhtautuminen ilveksiin säilyy myönteisenä. Ilveksiä ei juuri pelätä, mutta niiden vierailut asutuksen lähellä eivät myöskään ilahduta. Ilves käyttää ravinnokseen metsäkauriita, valkohäntäpeuroja ja metsäjäniksiä, jotka ovat tärkeitä riistalajeja. Lisäksi ilves aiheuttaa jonkin verran vahinkoa karja- ja lammastaloudelle sekä metsästyskoirille. Merkittävimmät vahingot ilves aiheuttaa porotaloudelle. Ilveksen aiheuttama laskennallinen vahinko porotaloudelle on n. 966 000€/v.

Vahvistettu saaliskiintiö perustuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatimaan populaatiomalliin, joka tuottaa ennusteen ilveskannan kehityksestä vuoteen 2016 saakka havaitun kannankehityksen ja verotusmäärien perusteella. Koska viime vuoden 16 %:n verotus ei riittänyt pysäyttämään kannan voimakasta kasvua, siihen pyritään nyt yli 20 % verotuksella. Mikäli tässä onnistutaan, ensi vuoden suurinta sallittua saalismäärää asetettaessa tämä voidaan ottaa huomioon.

Tiedote maa- ja metsätalousministeriön sivuilla