Suomen suurpetokantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Verkoston varmentamat havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan. Ilmoittamalla oman havaintosi alueesi petoyhdyshenkilölle autat tarkentamaan kannanarviointia.
Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja määrittävät suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tekemistään susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.
Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi paitsi tuet riistantutkimusta, myös autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.
– Havainnoista kannattaa ilmoittaa mahdollisimman pian niiden tekemisestä, jotta tieto päätyisi varmuudella eteenpäin. Lisäksi havainnon mahdollinen tarkastaminen on tuoreeltaan petoyhdyshenkilölle helpompaa. Havaintojen ilmoittamiseen ei ole syytä turtua, vaikka niitä kertyisi useastikin, sillä omaksi tiedoksi jäävä havainto ei päädy hyötykäyttöön. Erityisesti havainnot pentueista ovat tutkimukselle keskeisen tärkeitä, kertoo riistasuunnittelija Lauri Peippo Suomen riistakeskus Etelä-Savosta.
Havaintotietoja käytetään moneen
Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten suurpetoaitojen ja muun vahinkojenestomateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.
Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.
– Etelä-Savon alueelle on nimitetty lähes 330 petoyhdyshenkilöä, jotka ovat kirjanneet Tassu-järjestelmään vuoden 2022 aikana jo yli 4 500 havaintoa suurpedoista. Ilves ja karhu muodostavat havainnoista valtaosan, Peippo kertoo.
Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Myös jälkien mitat kirjataan aina kun mahdollista. Ilveksen ja suden jälkihavainnoista mitataan etutassun leveys ja pituus, karhun ja ahman jälkihavainnoista etutassun leveys. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.
Jos kohtaat suurpedon
Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.
Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa kodin pihapiirissä, tai ajaudut kolariin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.
Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta