Ilmoita suurpetohavainnosta petoyhdyshenkilölle

Suomen suurpetokantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Verkoston varmentamat havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan. Ilmoittamalla oman havaintosi alueesi petoyhdyshenkilölle autat tarkentamaan kannanarviointia.

Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja määrittävät suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tekemistään susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.

Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi  paitsi tuet riistantutkimusta, myös autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.

– Varsinkin suurpetojen pentueita koskevat havainnot ovat kanta-arvioiden laadinnan kannalta tärkeitä. Etenkin susihavaintojen avulla seurataan myös sitä, miten sudet käyttäytyvät suhteessa ihmisiin ja asutukseen, kertoo petoyhdyshenkilö Markku Tuominen Nurmijärveltä.

Havaintotietoja käytetään moneen

Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten suurpetoaitojen ja muun vahinkojenestomateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.

Havaintoja kirjataan koko Suomessa vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.

– Petoyhdyshenkilöt ovat kirjanneet Uudellamaalla vuonna 2022 jo yli 2500 havaintoa ilveksistä ja lähes 600 susihavaintoa, riistapäällikkö Visa Eronen kertoo.

Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka.  Myös jälkien mitat kirjataan aina kun mahdollista. Ilveksen ja suden jälkihavainnoista mitataan etutassun leveys ja pituus, karhun ja ahman jälkihavainnoista etutassun leveys. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.

Jos kohtaat suurpedon

Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä  karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.

Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa kodin pihapiirissä, tai ajaudut kolariin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.

 

Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta

Petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali (riistainfo.fi)

Lisätietoja