Alueelliset riistaneuvostot ovat kuulleet sidosryhmiä hirvikannan hoidosta. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 65 000–89 000 yksilön talvikantaan. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta on 79 000–103 000 hirveä.
Alueelliset riistaneuvostot ovat tarkastelleet hirvitavoitteiden toteutumista yhdessä alueensa sidosryhmien kanssa. Kaikille 59 hirvitalousalueelle on asetettu alueellisten riistaneuvostojen toimesta tavoitteellinen hirvitiheyshaarukka sekä tavoitteet hirvikannan rakenteelle, joiden puitteissa kantaa pyritään säätelemään. Syksyn 2016 aikana saatiin saaliiksi noin 49 600 hirveä, mikä vastaa pitkälti ennakkoon suunniteltua saalismäärää.
Hirvitavoitteiden asettamisessa otetaan huomioon sekä hirvien aiheuttamat vahingot että riistataloudelliset hyödyt. Tavoitteiden asettamisesta on kuultu sidosryhmiä ja tavoitteiden toteutumista tarkastellaan vuosittain. Alueellisten riistaneuvostojen asettamat hirvitiheystavoitteet vaihtelevat hirvitalousalueiden välillä ollen monin paikoin Keski- ja Etelä-Suomessa keskimäärin noin kolme hirveä tuhannella hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa matalammat. Korkeimmat tiheystavoitteet ovat Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Rannikko-Pohjanmaalla. Matalimmat tavoitetiheydet ovat Lapin pohjoisimmilla hirvitalousalueilla.
Asetetut hirvitavoitteet tarkoittavat koko maan mittakaavassa hirvien talvikannan säilyttämistä 65 000–89 000 yksilön välillä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsästyksen jälkeen syksyllä 2016 kanta oli 79 000–103 000 hirveä. Arvion mukaan korkeimmat hirvitiheydet löytyvät läntiseltä rannikkoseudulta, etelärannikolta ja maan keskiosissa. Matalimmat tiheydet ovat Pohjois-Karjalan ja Lapin alueilla. Hirvikannan koko on viime vuosina hieman kasvanut.
Urososuus kehittynyt toivotusti
Tuoreimman kanta-arvion mukaan hirvitiheys on tavoitetasolla noin puolella hirvitalousalueista. Hirvikanta on tavoiteltua suurempi noin puolella alueista. Näillä alueilla kantaa pyritään tulevan syksyn metsästyksellä pienentämään tavoitetasolle.
Asetettujen hirvitavoitteiden toteuttamisesta vastaavat Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon avulla. Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus. Arvioiden pohjana käytetään metsästyksen yhteydessä kerättyä hirvihavaintoja.
Hirvikannan rakennetta on viime vuosina pyritty muuttamaan tasapainoisemmaksi. Tavoitteena on ollut aiempaa suurempi urosten osuus sekä hirvikannan korkeampi keski-ikä etenkin urosten osalta. Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan hirvikannan urososuus on viime vuosina useimmilla hirvitalousalueilla kehittynyt haluttuun suuntaan. Monin paikoin aikuisia naarashirviä on kuitenkin hirvikannassa edelleen tavoiteltua enemmän.
Luonnonvarakeskuksen tuottama kartta arvioidusta hirvitiheydestä Suomessa
Luonnonvarakeskuksen tuottama kartta hirvikannan rakenteesta, uroksia/naaras
Luonnonvarakeskuksen tuottama kartta hirvikannan rakenteesta, vasojen osuus kannassa
Lisätietoja
Klaus Ekman, viestintäpäällikkö, Suomen riistakeskus
029 431 2103, klaus.ekman@riista.fi
Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä https://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/