Hirven- ja peuranmetsästys alkaa suurimmassa osassa Suomea syyskuun viimeisenä lauantaina, eli tänä vuonna 26.9. Hirvenmetsästykseen osallistuu vuosittain yli satatuhatta metsästäjää.
Suomen riistakeskus myönsi tulevalle metsästyskaudelle 37 400 hirvenpyyntilupaa, mikä on runsaat 10 prosenttia enemmän kuin viime syksynä. Lupamäärä nousi edelliseen vuoteen nähden lähes kaikilla riistakeskusalueilla, kuitenkin suhteellisesti eniten Etelä-Hämeen, Kaakkois-Suomen ja Oulun alueilla. Pohjois-Hämeeseen, Pohjois-Karjalaan ja Pohjanmaalle lupia myönnettiin lähes saman verran kuin viime vuonna. Koko maahan myönnettiin 25 800 pyyntilupaa valkohäntäpeuran metsästykseen, mikä on noin 13 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan viime vuoden jahtikauden jälkeen hirviä oli Suomessa noin 82 000 ja kevään vasontakauden jälkeen noin 126 000. Valtaosassa maata hirvikanta on alueellisten riistaneuvostojen asettamalla tavoitetasolla. Viime vuonna koko Suomen hirvisaalis oli noin 39 500 eläintä. Tulevana syksynä saaliin arvioidaan nousevan noin 45 000 yksilöön. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.
Jahdin aloituksessa eroja
Osa metsästysseuroista ja -seurueista erityisesti Etelä-Suomessa siirtää hirvenmetsästyksen aloituksen omaehtoisesti lokakuulle. Kun lehdet ovat pudonneet puista, näkyvyys metsissä on parempi ja kylmemmällä ilmalla saaliin jäähdyttäminen onnistuu helpommin. Pohjois-Suomen olosuhteissa jahtiin lähdetään useimmiten heti aloituspäivänä.
Suomen riistakeskus julkaisi aiemmin tänä vuonna Metsästyksenjohtajan perustaidot -opassarjan, jossa on hyödyllistä tietoa hirvikannan hoidon eri vaiheista, hirvien biologiasta ja hirvikannan kehityksen säätelemisestä. Oppaat on tarkoitettu erityisesti metsästyksenjohtajille, mutta niissä on hyödyllistä tietoa kaikille metsästäjille ennen jahdin alkua.
Hirvenmetsästys jatkuu joulukuun loppuun ja peuranmetsästys tammikuun loppuun saakka. Poikkeuksena on Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki, missä hirvenmetsästys jakautuu kahteen jaksoon syys–lokakuun taitteeseen ajoittuvan kiimahuipun vuoksi. Näillä alueilla hirveä saa metsästää 1.9.–20.9. ja 11.10.–30.11.
Varo hirvieläinkolaria syyspimeällä
Autoilijoiden tulee syksyisin ottaa huomioon hirvivaara liikenteessä. Hirvien kiima-aika, syksyn pimeys ja hirvien siirtyminen talvilaitumille lisäävät merkittävästi hirvikolaririskiä.
Hirvieläimen kanssa ajetusta kolarista tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen, vaikka eläin jatkaisi kulkuaan kolarin jälkeen. Hätäkeskus hälyttää riistanhoitoyhdistysten ylläpitämän suurriistavirka-apuorganisaation (SRVA) kautta paikalle asiansa osaavat jäljestäjät, jotka hoitavat tilanteen edellyttämät jatkotoimenpiteet. Muista merkitä kolaripaikka riistaonnettomuusmerkillä.
Suomessa sattuu vuosittain noin 4000 hirvieläinkolaria, joista lähes kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä. Metsästys on tärkein keino säädellä hirvieläinkantoja ja ehkäistä hirvieläinonnettomuuksia.
Lisätietoja
Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen riistapäälliköt, ks. yhteystiedot.