Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan metsästyskauden hirvieläinten pyyntiluvat. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 36 630 hirven, 74 200 valkohäntäpeuran, 581 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.
Hirven pyyntilupamäärää on vähennetty monin paikoin hirvikannan pienentymisen vuoksi. Muutokset lupamäärissä peilaavat hirvikannan kokoa ja kehitystä kullakin alueella. Viime vuoteen nähden hirven pyyntilupamäärä väheni koko maassa noin 12 prosenttia, mutta suhteellisesti eniten lupamäärä väheni Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla. Pyyntilupamäärä kasvoi Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Hirven pyyntilupien määrä on vähentynyt koko maassa vuodesta 2017 lähtien ja tulevan syksyn pyyntilupamäärä on noin kolmanneksen pienempi kuin viisi vuotta sitten.
Viime syksyn metsästyksessä saatiin saaliiksi 42 469 hirveä ja pyyntiluvista käytettiin noin 79 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen tuottaman arvion mukaan hirvikanta pienentyi viime kauden metsästyksellä noin 6 prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 80 800 hirveä (95 % luottamusväli 69 500–93 500 hirveä). Hirvikantaa on pienennetty metsästyksellä viime vuosina ja kanta oli viime kauden jälkeen noin neljänneksen pienempi kuin viisi vuotta sitten. Hirvikanta on puolittunut 20 vuoden aikana.
Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 70 000–86 000 yksilön talvikantaan. Viimeisimmän kanta-arvion mukaan hirvitiheys oli tavoitteen mukainen 33 hirvitalousalueella ja tavoitetta pienempi 9 hirvitalousalueella. Lopuilla 17 hirvitalousalueella tavoitteena on edelleen kannan pienentäminen.
Peurajahti jatkuu voimakkaana
Tulevana syksynä tavoitteena on voimakkaalla metsästyksellä pienentää edelleen valkohäntäpeurakantaa sen tiheimmillä esiintymisalueilla. Metsästystä ohjaavat hirvitalousalueille asetetut peuratiheystavoitteet.
Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomen valkohäntäpeurakanta pienentyi viime kauden metsästyksen seurauksena noin 9,5 prosenttia ja kannan arvioidaan olevan noin 109 000 yksilöä (95 % luottamusväli 99 000–119 000 yksilöä).
Tulevalle metsästyskaudelle myönnetty valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä on samaa luokkaa kuin edellisvuonna ja mahdollistaa tarvittaessa selvästi viime kautta suuremman saaliin, jos luvista käytetään suurempi osa kuin edellisenä vuonna. Viime metsästyskaudella luvista käytettiin noin 70 % ja saaliiksi saatiin noin 74 000 valkohäntäpeuraa. Peurakanta keskittyy voimakkaasti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille.
Hirvieläinten metsästyskausi alkaa syyskuun alussa
Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa hirven metsästysaika on kaksivaiheinen ja metsästyksen ensimmäinen jakso alkaa syyskuun alussa. Samaan aikaan muualla maassa hirven ja valkohäntäpeuran metsästys alkaa niin sanotulla vahtimismetsästyksellä, jolloin muun muassa koiran käyttäminen on kiellettyä ja hirven osalta vahtimismetsästys on sallittua vain pellolta.
Hirvenmetsästys jatkuu Pohjois-Suomessa kiimarauhoituksen jälkeen 1.10.2022 ja samaan aikaan varsinainen hirven metsästysaika alkaa myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla Suomessa varsinainen hirven metsästysaika alkaa viikkoa myöhemmin eli 8.10.2022. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2023. Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkaa koko maassa 24.9.2022 ja päättyy 15.2.2023.
Lisätiedot
Myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat 2022 alueittain (PDF)
Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot (riista.fi)