Pohjois-Hämeen alueellinen riistaneuvosto kuuli kuluvalla viikolla alueellisia sidosryhmiä ja päätti hirvieläinten kantatavoitteista toimivaltaansa kuuluvilla hirvitalousalueilla. Asetetut tavoitteet edellyttävät sekä hirvi- että valkohäntäpeurakannan lievää pienentämistä nykyisestä.
Alueelliset riistaneuvostot ovat koko maassa viime päivinä päättäneet hirvieläinkantojen hoitotavoitteista hirvitalousalueilla kuultuaan alueellisia sidosryhmiä. Hirvitalousalueille on asetettu kannan kokoa ja rakennetta koskevat tavoitteet, joiden puitteissa hirvieläinkantoja pyritään säätelemään.
Pohjois-Hämeessä alueellinen riistaneuvosto päätti hirvitavoitteista sen toimialueeseen kokonaan kuuluvien PH1 ja PH2 hirvitalousalueiden osalta. Hirvitavoitteet asetettiin vuosille 2021-2023. Molemmilla hirvitalousalueilla tavoitellaan hirvitiheyttä 2,6–3,1 hirveä tuhatta maapinta-alan hehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tämänhetkinen hirvitiheys kummallakin alueella on noin 3,1 hirveä tuhannella hehtaarilla. Asetettu tavoite edellyttää hirvikannan pienentämistä hieman nykyisestä molemmilla hirvitalousalueilla.
Hirvikannan rakenteen osalta noudatetaan pitkälti hirvikannan hoitosuunnitelmassa linjattuja tavoitteita ja tavoiteltava naaraiden osuus hirvikannassa on noin 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti. Metsästyksen jälkeen hirvikantaan on tavoitteena jättää noin 25 prosenttia vasoja.
Valkohäntäpeurakannan osalta tavoitteet asetettiin vain yhdelle vuodelle ja tavoitteita tarkastellaan uudelleen vuoden kuluttua. Valkohäntäpeuran tiheystavoitteeksi PH1 alueelle asetettiin 3,1-3,7 ja PH2 alueelle 5,2-6,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Luonnonvarakeskuksen viime keväänä antaman arvion mukaan peuratiheys PH1 alueella oli noin 3,8 ja PH2 alueella noin 7,3 yksilöä tuhannella hehtaarilla.
Pohjois-Hämeen tihein valkohäntäpeuran esiintymisalue Vesilahden, Akaan, Nokian ja Pirkkalan kuntien alueilla kuuluu hirvitalousalueeseen SA-PH-EH ja sen osalta tavoitteista päättää Satakunnan alueellinen riistaneuvosto.
Hirvieläintavoitteiden asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon sekä hirvieläinten aiheuttamat vahingot, että riistataloudelliset hyödyt. Tavoitteista on kuultu laajasti alueellisia hirviin liittyviä sidosryhmiä, kuten liikenteen ja metsä- ja maatalouden viranomaisia ja järjestöjä sekä metsästykseen ja luonnonsuojeluun liittyviä tahoja.
Pohjois-Hämeen alueellisen riistaneuvoston muodostavat kuusi alueen riistanhoitoyhdistysten edustajaa sekä Suomen metsäkeskuksen, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja MTK Pirkanmaan edustajat.
Hirvi ja valkohäntäpeura ovat alueen tärkeimmät riistaeläimet. Viime metsästyskaudella Pohjois-Hämeessä kaadettiin noin 2300 hirveä ja 5200 valkohäntäpeuraa.
Asetettujen hirvieläintavoitteiden toteuttamisesta vastaavat osaltaan Suomen riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon avulla. Tavoitteiden toteutumista seurataan sidosryhmäyhteistyössä vuosittain. Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus.
Suomen riistakeskus, riistapäällikkö Jani Körhämö 0294312281
Pohjois-Hämeen alueellinen riistaneuvosto, puheenjohtaja Antti Uotila 0400739126