Kaakkois-Suomen alueellinen riistaneuvosto on päättänyt hirven ja valkohäntäpeuran kantatavoitteista toimivaltaansa kuuluvilla hirvitalousalueilla. Tavoitteiden puitteissa pyritään säätelemään hirvikannan kokoa ja rakennetta. Asetetut tavoitteet edellyttävät hirvikannan pienentämistä nykyisestä.
Kaakkois-Suomen alueellinen riistaneuvosto päätti sidosryhmiä kuultuaan hirvieläintavoitteista sen toimialueeseen kuuluvien KAS 1, KAS, KAS 3 ja KAS-EH hirvitalousalueiden osalta. Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomen toimialueeseen osittain kuuluvan ES-KAS hirvitalousalueen osalta päätökset kantatavoitteista tekee Etelä-Savon alueellinen riistaneuvosto. Hirvitavoitteet asetettiin vuosille 2021-2023 ja valkohäntäpeuratavoitteet vuodeksi 2021. Valkohäntäpeuran osalta tavoitteet määriteltiin ensimmäistä kertaa.
Kaikille hirvitalousalueille määriteltiin hirvikannan tavoitetiheydeksi 2,7–3,2 hirveä tuhatta maapinta-alan hehtaaria kohti. Hirvikannan rakenteen osalta noudatetaan hirvikannan hoitosuunnitelman tavoitteita. Tämä tarkoittaa, että naaraiden osuus hirvikannassa tulisi olla noin 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti ja metsästyksen jälkeen hirvikannassa tulisi olla 20–30 prosenttia vasoja. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tämänhetkinen hirvitiheys Kaakkois-Suomessa vaihtelee hirvitalousalueittain 2,84-3,83 hirveä tuhannella hehtaarilla. Asetettu tavoite edellyttää hirvikannan pienentämistä suurimmalla osalla alueista.
Valkohäntäpeurakannan osalta tavoitteet asetettiin vain yhdelle vuodelle. Valkohäntäpeuran tiheystavoitteeksi KAS 1 alueelle asetettiin 2,0-2,5, KAS 2 alueelle 1,5-2,0, KAS 3 alueella 2,5-3,0 ja KAS-EH alueelle 3,5-4,0 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Valkohäntäpeuran osalta tavoitteena säilyttää kanta olemassa olevalla tasolla ja mahdollistaa maltillinen kasvu vahingot huomioon ottaen.
Kantatavoitteiden asettamisessa on huomioitu hirvieläinten aiheuttamat vahingot, niiden tuottamat riistataloudelliset hyödyt sekä lajien elintavat ja luontainen dynamiikka. Asetettujen kantatavoitteiden toteutumiseen pyritään hirvieläinkantojen verotussuunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon keinoin. Hirvitalousaluekohtaisesta verotussuunnittelusta vastaavat riistanhoitoyhdistykset, jotka jalkauttavat verotussuunnittelun luvanhakijoille. Pyyntilupapäätöksistä vastaa Suomen riistakeskus. Arviot hirvieläinkantojen koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus
Kaakkois-Suomen alueellisen riistaneuvoston muodostavat kuusi alueen riistanhoitoyhdistysten edustajaa sekä Suomen metsäkeskuksen, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, maakuntaliittojen ja MTK Kaakkois-Suomen edustajat.
Hirvi on alueen tärkein riistaeläin. Viime metsästyskaudella Kaakkois-Suomessa kaadettiin 2 258 hirveä ja 531 valkohäntäpeuraa.
Lisätietoja:
Henri Mutanen, Riistapäällikkö, Kaakkois-Suomi
029 431 2223
Ilkka Tiainen, Kaakkois-Suomen alueellinen riistaneuvosto,
Puheenjohtaja
050 596 9483