Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain varojen käyttötarkoitusta koskevia säännöksiä tarkennetaan. Edelleenkin varat kohdennetaan ensisijaisesti hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Jatkossa pyyntilupamaksuina kertyviä varoja voidaan käyttää kuitenkin myös riistavahinkorekisteristä, muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä ja hirvieläinkantojen hoidosta aiheutuviin menoihin.
Pyyntilupamaksuista kertyvien varojen tietojärjestelmiin liittyvistä käyttötarkoituksista on tarpeen säätää laissa, koska tietojärjestelmillä on entistä suurempi merkitys hirvieläinkantojen hallinnassa ja vahinkojen estämisessä. Tasavallan presidentti hyväksyi lain tänään ja se tulee voimaan 1.1.2016.
Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain mukaan hirvieläimen pyyntiluvasta on suoritettava maksu valtiolle. Pyyntilupamaksu suoritetaan kultakin kaadetulta hirvieläimeltä. Valtiolle vuosittain kertyvä summa vaihtelee vuosittain riippuen saaliiksi saatujen hirvieläinten määrästä. Tänä vuonna on arvioitu, että varoja kertyisi 3,4 miljoonaa euroa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Sami Niemi p. 029 5162391
Jussi Laanikari p. 040 733 6229
etunimi.sukunimi@mmm.fi