Valtioneuvosto on eilen vahvistanut metsästysasetuksen muutoksen, jonka mukaan harmaahylkeen metsästykseen ei enää edellytetä pyyntilupaa, vaan harmaahyljettä voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa. Vuosittaisen kiintiön täyttymistä seurataan saaliin ilmoitusvelvollisuudella.
Alueellisen kiintiön vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuottaman kanta-arvion pohjalta. Jos kiintiö täyttyy ennen metsästysvuoden päättymistä, Suomen riistakeskus määrää metsästyksen päättymään.
Itämeren alueen laskennoissa nähtyjen harmaahylkeiden määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen lähes 30 000 hylkeeseen. Neljänä edellisenä vuotena maa- ja metsätalousministeriön asettama suurin sallittu saalismäärä pyyntiluvanvaraiselle metsästykselle on ollut 1 050 yksilöä. Tästä on toteutunut vuosittain 18–45 prosenttia.
Muutoksella pyritään vähentämään harmaahylkeiden aiheuttamia menetyksiä ammattikalastukselle sekä vesiviljelylle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi vuonna 2010 hylkeiden vahingoittaman ammattikalastuksen saaliin määräksi 117 tonnia, mutta todellinen määrä on todennäköisesti vieläkin suurempi, koska vahingoitetuista kaloista ei aina jää pyydykseen jäännöksiä. Kalankasvatuksen osalta RKTL arvioi vuonna 2011 hylkeiden vahingoittaman kasvatetun kalan määräksi 390 tonnia ja kala- ja kassivahinkojen arvoksi yhteensä 1 585 000 euroa.
Lisäksi muutos vähentää elinkeinonharjoittajien ja viranomaisten hallinnollista taakkaa ja mahdollistaa välittömät metsästystoimet, kun vahinkoja aiheuttavia halliyksilöitä on havaittu pyydysten ja kasvatuskassien lähistöllä.
Alueelliset kiintiöt vahvistetaan siten, että harmaahyljekantaa ei vaaranneta ja että laji säilyy edelleen suotuisalla suojelun tasolla. Harmaahylje ei ole uhanalainen.