Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän kokouksessa 26.2.2019 aiheena olivat susien GPS-pannoitukset ja susia koskeva viestintä. Valmisteluryhmä piti susien pannoituksia tärkeinä, koska niiden avulla saadaan tietoa kannanarviointia ja tutkimusta varten. Lisäksi pannoitukset vastaavat kansalaisten tiedontarpeeseen etenkin uusilla susialueilla ja auttavat esimerkiksi metsästyskoiravahinkojen ehkäisyssä.
Pannoitettujen susien paikannustiedot ovat nähtävissä Riistahavainnot.fi-palvelussa 5 x 5 kilometrin ruuduissa elokuusta helmikuun loppuun. Paikannustietojen näyttämisellä pyritään ennaltaehkäisemään erityisesti susien aiheuttamia koiravahinkoja metsästyskauden aikana. Tiedot auttavat myös kotieläinten suojaamisessa.
Luonnonvarakeskus on pannoittanut susia vuodesta 1998 lähtien. Pannoitukset ovat susitutkimuksen oleellinen väline. Niiden avulla saadaan tietoa esimerkiksi kannanseurantaan ja sen kehittämiseen sekä tietoa suden elinympäristön valinnasta, liikkumisesta ja saalistuksesta. Suden saalistuskäyttäytymisestä saatavaa tietoa voidaan edelleen hyödyntää monilajisessa kannanhoidossa. Pannoitustietoa hyödynnetään myös muun muassa koiravahinkoihin ja populaatioekologiaan liittyvissä tutkimuksissa.
GPS-pannoitukset vaativat paljon resursseja ja niiden toteuttamisella on tiukat reunaehdot. Useiden eri lupien lisäksi pannoitusten onnistuminen edellyttää soveltuvia sää- ja lumiolosuhteita sekä paikallista hyväksyntää. Valmisteluryhmässä korostettiinkin yhteistyön tärkeyttä pannoitusten suunnittelussa ja toteutuksessa.
Tänä vuonna Luonnonvarakeskuksen tavoitteena on sääolosuhteiden salliessa ja muiden reunaehtojen täyttyessä pannoittaa susia Itä-Suomessa ja Länsi-Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla. Eduskunta myönsi maa- ja metsätalousministeriön esityksestä vuoden 2019 talousarviossa Luonnonvarakeskukselle läntisen Suomen susien tutkimukseen ja seurantaan 300 000 euron lisärahoituksen, jonka tavoitteena on muun muassa mahdollistaa susien pannoitukset Länsi-Suomessa.
Susiin liittyvä viestintä on tärkeää
Valmisteluryhmässä käsiteltiin lisäksi susiin liittyvää viestintää. Esille tuotiin, että susiviestinnän positiivinen puoli on, että moni on kiinnostunut susista ja niihin liittyvistä uutisista. Susiviestinnän haasteena taas ovat susiin kytkeytyvät sosiaaliset konfliktit. Susiaiheen ympärillä on liikkunut myös ajoittain väärää tietoa ja huhupuheita kuten perättömiä väitteitä susien siirtoistutuksista.
Valmisteluryhmässä korostettiin, että jatkossakin tulee panostaa susia koskevan monipuolisen tiedon viestimiseen selkeällä ja havainnollistavalla tavalla. Susiviestintä on tärkeää ihmisen ja suden rinnakkaiselon edistämiselle. Esille tuotiin, että tavoitetta tukemaan tarvitaan myös tietoa esimerkiksi suden merkityksestä luonnossa ja viestintää, jossa korostetaan yhteistyön merkitystä konfliktinratkaisussa.
Susiviestinnän ja tiedon tulee myös tavoittaa niin suuri yleisö kuin eritoten paikalliset susireviirialueilla asuvat, sekä eri sidosryhmät ja -järjestöt. Keskeistä on myös ennakointi ja tiedon jalkauttaminen alueille, joille on mahdollisesti muodostumassa susireviiri. Lisäksi korostettiin susiviestinnän vuorovaikutuksen ja kaksisuuntaisuuden tärkeyttä.
Valmisteluryhmä painotti, että susiasioissa tarvitaan myös kasvokkain tapahtuvaa viestintää. Lisäksi voitaisiin hyödyntää uusia viestintätapoja kuten sähköisiä tupailtoja ja kyselytunteja. Myös sosiaalisessa mediassa nähtiin mahdollisuuksia: se tavoittaa useita eri kohderyhmiä ja tarjoaa alustan susiaiheiselle keskustelulle ja tiedon jakamiselle. Sosiaalisen median haasteena on kuitenkin keskustelun polarisoituminen niin, että tilaa ei välttämättä jää eri näkemyksille ja kielenkäyttö muuttuu epäasialliseksi.
Lisää tietoa:
Susien merkintäpyynnit ja niihin tarvittavat luvat,
Tietoa suurpedoista ja susista on koottu suurpedot.fi-sivustolle
Kuva: Oheisessa infografiikassa kuvataan hallinnonalan organisaatioiden tehtäviä susiin liittyen.