Vedenvaivaamat notkot, tulvien valtaamat vierut ja vetelät pohjat ovat usein hankalia paikkoja viljellä viljaa tai kasvattaa puuta. Kun metsitys ei onnistu ja traktori rypee akselia myöten, voi kosteikko olla yksi vaihtoehto alueen käytölle.
Kosteikon rakentamiseen sopivia paikkoja on Suomi täynnä. Ennen kaivurin käynnistämistä on kuitenkin varmistettava että paikkaan saa kosteikon tehdä, eikä sillä aiheuta harmia tai vahinkoa itselle tai varsinkaan naapureille.
Sateiset vuoden paljastavat maiseman märät paikat, joista osa voi soveltua hyvin kosteikoksi. Syksyllä on hyvä aika suunnitella kosteikko. Pelloilta on sato korjattu, puista lehti varissut ja pakkasen kovettamilla pehmeiköillä on helppo liikkua. Loppuvuodesta tehtyä suunnitelmaa on hyvä esitellä naapureille ja viranomaisille talven aikana. Kun luvat ja suostumukset ovat kunnossa, on mukava aloittaa rakennustyöt kelien ollessa kohdallaan.
Vesipintaa ylös vai monttua maahan?
Vesilintujen näkökulmasta padotut kosteikot ovat parhaita. Veden alle jäävä maakasvillisuus tarjoaa sapuskaa vesiötököille, jotka ovat sorsanpoikasten sapuskaa. Monessa paikassa patoaminen ei onnistu ympäröivien alueiden kuivatuksen vuoksi – silloin on isommat kaivinkonetyöt kyseessä.
Maastomittaus on kosteikkosuunnittelun ensiaskelia. Perinteiset vaaituskoneet, tasolaserit ja takymetrit ovat toimivia työkaluja paikan päällä. Parhaan maastomallin saa nykyään laserkeilausaineistosta. Siitä saa valmiin karttapohjan vaikka 10 sentin korkeuskäyrillä! Hyvät korkeustiedot ovat avuksi kun miettii mihin korkeuteen vedenpinnan nostaa tai paljonko pitää viedä maata pois. Naapurillekin on mukava esittää vedenpinnan korkeutta suhteessa hänen peltoihin ja metsiin kun asia on simppelisti kartalla.
Harhauta harmit – suunnittele särmästi
Aina tulee yllätyksiä, mutta isommat harmit voi välttää kun tekee tai teettää kunnollisen suunnitelman.
Ei hyvä heilu, jos kosteikkotyömaalla kauhaistaan poikki kunnan vesi- ja viemärilinjat tahi naapurin sähköt. Puhelin- ja valokaapelitkin on aika kalliita korjattavia. Luontoarvotkin pitää ottaa huomioon, ja joskus voi nykytila olla arvokkaampi kuin kosteikon hyödyt. Maanrakennuksesta voi olla haittaa myös pohjavesille ja alapuoliselle vesistölle – kannattaa nämäkin asiat käydä läpi etukäteen. Tieverkoston, metsien ja peltojen kuivatuksen turvaaminen on itsestäänselvyys, mutta alavilla mailla padon vaikutus voi tuntua kauas!
Sorsille sopivaa, vesiensuojelua unohtamatta
Puolisukeltajat pitävät plutaikoista, sukeltajat syvemmästä. Tavi napsii sapuskansa pinnasta ja vaaksan syvyyteen asti. Sinisorsa saa särvintä puolestakin metristä ja muut näiden välimaastosta. Vesilintukosteikossa on hyvä muistaa että sorsat tarvitsevat suojaa ja sapuskaa. Rikkonainen rantaviiva ja vesikasvillisuus tuovat suojaa, ja sapuska löytyy rantaviivasta ja alle saapasvarren syvyisiltä alueilta.
Ojien tuoman lietteen ja ravinteiden nappaaminen on yksi kosteikon tehtävä. Siinä tärkeää ovat syvänteet tulo-ojien suulla. Veden pitkä viipyminen kosteikossa on hyvä asia, jotta hienoaines ehtii laskea pohjalle. Niemekkeillä ja saarilla voidaan vesi ohjata kiertämään kosteikon joka kolkassa. Muuten tulvavesi hulahtaa keskeltä suoraan sellaisenaan läpi.
Helpota hoitoa
Vesikasvillisuus valtaa, kuraa kertyy ja muutenkin kosteikko muuttuu koko ajan. Ilman hoitoa luonto muuttaa sen suoksi, mutta kehitystä voi hidastaa hyvällä hoidolla.
Loivia rantoja on helppo niittää, ja vesilinnutkin viihtyvät. Syvänteiden viereen suunniteltu ajoura helpottaa lietteen poistoa. Patoon rakennettu säätökaivo helpottaa hallittua kuivattamista. Jos kaloja ei ole, ei niitä kannata istuttaa sorsien sapuskoita syömään.
Luvat kuntoon, kaivurit käyntiin
Lupia ja suostumuksia voi tarvita aikamoisen nivaskan – riippuu ihan kohteesta. Parhaimmillaan riittää maanomistajan lupa, mutta sen lisäksi kannattaa aina lähettää suunnitelma ELY-keskukseen ja kuntaan lausunnolle. Eteen voi tulla monenlaista: maisematyölupa, kaapelinäyttöä, naapureiden kirjallisia suostumuksia, vuokrasopimuksia, vesilupaa, tietyölupaa ja montaa muuta selvitystä. Turha yrittää blogiin kaikkia mahdollisia kirjata, joku jää kuitenkin. Tästä on turha pelästyä. Lupahommien pointti on isompien vahinkojen välttäminen, mikä voisi sitten tulla todella kalliiksi.
Kun pakolliset paperit ovat pinossa, kelit kunnossa ja konekuski kierroksessa voi hyvillä mielin aloittaa oman vesilintukohteen kunnostamisen tai perustamisen.
Varsinaisia suunnitteluohjeita löytyy esimerkiksi täältä:
https://kosteikko.fi/kosteikon-perustaminen/
Kuvat ja teksti: Mikko Alhainen