Siirry sisältöön

Riistatutkimusta vuodesta -46

Riistametsänhoitaja sai postipaketin Lukesta. Paketin mukana tuli tuulahdus menneisyyttä, sillä sisältä löytyi Suomen riistan ensimmäinen numero vuodelta 1946. Hieman hauraat ja kellastuneet sivut sisältävät paljon informaatiota, joka loppujen lopuksi ei ole muuttunut hirveästi. Toki menetelmissä on havaittavissa suuria muutoksia, mutta samaa voidaan todennäköisesti todeta 70 vuoden päästä tästä päivästä.

Teoksesta löytyy valtavasti tietoa eri riistatutkimuksesta sekä lajeista, kuten esimerkiksi Riistametsänhoitajan mielilajista metsosta. T.V. Mäen artikkelissa puhutaan metson esiintymisestä Suomessa vuosina 1933–1942. Artikkelia lukiessa on mukava huomata, että kiinnostus metson metsästykseen ja kantojen vaihteluun on säilynyt ennallaan.

”Siksi onkin mielenkiintoisempaa todeta, montako metsoa on kussakin nimismiespiirissä ammuttu vuodessa keskimäärin vuosien 1933–42 aikana 100 km2 kohti. Tämäkään luku ei, kuten jo monesti on mainittu, ole aivan luotettava, sillä mitä enemmän järkeviä metsämiehiä ja riistaa hoitavia henkilöitä jollakin paikkakunnalla on, sitä tarmokkaammin siellä pyritään kohentamaan heikoksi käynyttä metsokantaa…”

1940-luvulla ei kolmiolaskentoja tunnettu. Kanta-arviot perustuivat metsästyskorttitilastojen saalisilmoituksiin. Samana on kuitenkin säilynyt ”järkevien metsämiesten ja riistaa hoitavien henkilöiden” tarve metsäkanalintukantojen säätelyssä sekä tarve saalisilmoituksiin ja tilastoihin kannanhoidon taustalla.

Mäki päättää artikkelinsa: ”Jatkuvat havainnot, joita voidaan niin ikään paljon tehostaa yhdessä metsästyskorttitilaston kanssa, tulevat luomaan sen perustan, jolla metsästys voidaan ohjata tapahtuvaksi joustavasti luonnon kulloinkin tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa.”

Menetelmät ja työkalut ovat kehittyneet, mutta tavoite kestävään kanalintujen metsästykseen on säilynyt. Vuonna 2016 saalisilmoituksen voi tehdä sähköisessä Oma riistapalvelussa. Kuka tietää, miten vuonna 2086 toimitaan?

kirja2

Kiitokset vielä paketin lähettäneelle Artolle. Teos aiheutti paljon keskustelua Riistametsänhoitajan kollegojen keskuudessa.