Siirry sisältöön

Metsähallituksen donitsi

Aktiivisena uutisten seuraajana Riistametsänhoitaja löysi ennen joulua riistan kannalta merkittävän tiedotteen Internetin ihmeellisestä maailmasta. Valtion metsiä hoitava Metsähallitus kertoi juuri ennen pyhiä lisänneensä riistanhoidolliset harvennushakkuut ympäristötavoitteisiinsa. Lapin ja Pohjanmaa-Kainuun alueilla jokaisen metsätiimin tulee toteuttaa vähintään yksi kohde kuluvana vuonna.

Metsähallituksen riistanhoidollisessa harvennuksessa jätetään säästöpuuryhmä, jonka ympärille tehdään 10–15 metriä leveä avohakkuu ”donitsi”. Säästöpuuryhmä ja donitsin alueelle muodostuva taimikko tarjoavat riistalle suojaa, säästävät mustikkavarvustoja ja varmistavat kerroksellisuuden säilymisen.

Metsähallituksella katsotaan talouden ja luontoarvojen yhdistyvän kyseisessä menetelmässä. Harvennuksen myyntitulot kasvavat ja korjuukulut puolestaan laskevat. Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta menetelmä mukailee pienalaisesti metsän luontaista häiriödynamiikkaa ja sallii entistä laajemmat vaihettumis- ja reunavyöhykkeet.

Metsähallituksen tavoitteena on edistää laajamittaisia ja pitkävaikutteisia kasvatusmetsien ekosysteemejä parantavia käsittelyitä taloudellista tuotantoa unohtamatta.

Riistametsänhoidon menetelmät ovat monet. Riistametsänhoitaja iloitsee jokaisesta yrityksestä parantaa metsäkanalintujen elinympäristöjä. Metsähallituksen donitsin kunniaksi Riistametsänhoitaja juhlisti iltapäiväkahvia milläpä muulla kuin donitsilla.

donitsi

Lisää Metsähallituksen riistanhoidollisista harvennuksista tiedotteessa.

4 kommenttia artikkeliin ”Metsähallituksen donitsi

  1. Tarmo Mäntymäki

    Riistametsänhoitaja ei ole havainnut, että metso tarvitsee talvellakin, siis juuri nyt, kunnon ruokaa. Metson ainoa kunnon ruoka on hakomismäntyjen neulaset. Metso on sopeutunut tähän syönninestoaineista vapaaseen ravintoon vuosituhansien aikana. Varmaan metso syö nälkäänsä muitakin männyn neulasia, mutta ne eivät vastaa kunnon ruokaa. Metsien käsittelyssä oikea riistametsänhoitaja suojelee hakomismännyt. Ei aiheuta työtä eikä merkitse mitään taloudellisesti. Kunnon ruokaa saaneet metsot lisääntyvät keväällä taatusti paremmin kuin nälkää kärsineet lajitoverinsa. Metso on hyvissä oloissa talvehdittuaan fyysisesti parhaimmassa kunnossaan.

    Vastaa
    • Riistametsänhoitaja

      Hei Tarmo,

      Olet aivan oikeassa, metso tarvitsee talvella hakomismäntyjä. Suomen riistakeskuksen julkaisemissa Riistametsänhoidon työohjeissa suositellaan hakomismäntyjen säästämistä.

  2. Tarmo Mäntymäki

    Metson ruokkahuolto pitäisi nostaa esille näkyvämmin kuin jossain työohjeissa. Hakomismäntyjen suurempi määrä antaisi metsolle ruokailupaikan valinnassa vaihtoehtoja, että haukallakin olisi vähän enemmän hommia ruokansa hankinnassa. Hakomismännyillä on siis laajempi merkitys metsolle kuin pelkän ruokahuollon varmistaminen.
    Suosittelen “synteettisten” hakomismäntyjen tuottamista. Niitä ei koskaan ole liikaa eikä muutaman männyn uhraaminen hakomismännyksi ole taloudellinen kysymys.
    Väitän, että hakomismännyt ovat metsokannoille tärkein rajoittava tekijä .

    Vastaa
  3. Jouni Tanskanen

    Taannoin luin jostakin vanhasta eräkirjasta, että tervanpolttoa varten pystyyn kolotut männyt olivat metsojen ja erityisesti koppeloiden suosimia hakopuita. Pitää kokeilla sopivassa rinteessä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>
Kommentointiohjeet