Älä kesytä karhua ruokkimalla

Karhut ovat heränneet talviunilta. Karhuista tehdään paljon havaintoja keväällä ja alkukesällä, jolloin luonnossa on niukasti ravintoa tarjolla ja otsot liikkuvat jopa valoisan aikaan. Oppivainen eläin tarkastaa hyväksi havaitsemansa apajat joka vuosi. Karhuja ei saa houkutella ravinnolla riistakameroilla kuvattavaksi, sillä siten ne tottuvat ihmisen hajuun.

Mökkeilykauden käynnistyessä on syytä muistaa oikea ja huolellinen jätehuolto. Älä tarjoa karhulle ruuantähteitä tai edes houkuttelevia hajuja, sillä ne vetävät otsoa puoleensa. Loukkupyytäjien on syytä huolehtia, että kesäajaksi luontoon virittämättömänä jätetyt ansat ovat syötittömiä, sillä nekin houkuttelevat karhuja paikalle.

Karhun kuuluu pelätä ihmistä

Karhun voi kohdata nykyään missä tahansa Suomessa.  Suuresta koostaan huolimatta karhu on äänetön ja huomaamaton hämärän kulkija, joka erinomaisten aistiensa turvin tavallisesti väistää ihmistä. Tassunjäljet, isot ulostekasat, revityt kannot sekä rikotut ampiaispesät ovat monesti ainoita havaittuja merkkejä karhun läsnäolosta.  Karhu nähdään tavallisimmin autosta tai silloin, kun eläin käyttäytyy poikkeuksellisen pelottomasti.

Karhujen havainnointi on arkipäiväistynyt, kun liiketunnistimella toimivat riistakamerat ovat yleistyneet. Karhu löytää helposti metsään viedyt houkutussyötit ja miehittämättömien kameroiden eteen onkin viime vuosina kävellyt satoja karhuja ympäri Suomea. Karhu on oppivainen eläin ja myös pienillä haaskoilla karhua voidaan totuttaa ihmishajuihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että karhu ei enää pelkää ihmistä ja poikkeuskäyttäytyminen lisääntyy. Karhua ei tule missään olosuhteissa totuttaa ihmisen hajuun tai kesyttää. Haaskanpito on luvanvaraista ja säädeltyä myös syöttien osalta.

Ilmoita karhuhavaintosi

Uteliaasti tai ihmistä kohtaan välinpitämättömästi käyttäytyviä karhuja joudutaan toisinaan karkottamaan ihmisarkuuden säilyttämiseksi. Poliisi vastaa yleistä turvallisuutta uhkaavien tilanteiden hoitamisesta. Poliisin apuna karkotustehtävissä toimii riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä suurriistavirka-apuorganisaatio (SRVA). SRVA -organisaation koulutetut metsästäjät ovat tottuneita toimimaan karhun kanssa.  Heillä on käytössä koiria ja muuta karkotukseen sopivaa välineistöä. Tapaukset, joissa kesyyntynyt karhu joudutaan lopettamaan, ovat edelleen harvinaisia.

Karhukantaa arvioidaan lähinnä tehtyjen pentuehavaintojen perusteella. Siksi on tärkeää, että kaikki pentueita koskevat havainnot tulevat ilmoitetuksi petoyhdyshenkilöille.  Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan Suomessa elää noin 1500 vuotta vanhempaa karhua.

 

10 kohdan ohjeet karhun kohtaamiseen 

Luonnonvarakeskuksen  (Luke) lausunto karhukannan tilasta

Tietoa Suomen suurpedoista  

 

Kuva: Jorma Lehti / Vastavalo

Lisätietoja