WWF:n ja Suomen riistakeskuksen yhteistiedote
WWF:n kiljuhanhitarkkailusta Liminganlahdella vastaava Risto Karvonen havaitsi tänään 17.9. alkuiltapäivästä vähintään 32 äärimmäisen uhanalaista kiljuhanhea Siikajoen Karinkannan pelloilla. Tämä on suurin syksyinen kiljuhanhimäärä alueella vuosikymmeniin. Vuodesta 2020 alkaen kiljuhanhia on levähtänyt nyt neljänä syksynä Liminganlahden alueella. Tätä ennen kiljuhanhet karttoivat Suomea syyslevähdyksillään noin 50 vuoden ajan.
WWF ja Suomen riistakeskus vetoavat Liminganlahden alueella vesilintuja metsästäviin, jotta he noudattaisivat aivan erityistä varovaisuutta, kun kiljuhanhet ovat paikalla.
WWF:n kiljuhanhityöryhmä tarkkailee lähiviikot kiljuhanhia tehostetusti alueella. Aikaisempina syksyinä kiljuhanhet ovat ruokailleet myös pelloilla, jotka sijaitsevat metsästysrauhoitusalueen ulkopuolella. Samaa voi odottaa tänäkin syksynä. Kiljuhanhi on rauhoitettu, ja sen tahattomastakin tappamisesta voidaan tuomita 6 391 euron korvauksiin.
Erityisesti nuorien hanhien varma lajinmääritys on metsästystilanteessa vaikeaa. Alueella on myös tuhansittain metsähanhia, joita ei saa metsästää Pohjois-Pohjanmaalla.
– Vesilintujen viime vuonna voimaan tullut hämärämetsästyskielto velvoittaa metsästäjät tarkistamaan metsästysalueensa auringon nousu- ja laskuajan, muistuttaa Oulun alueen riistasuunnittelija Risto Paakkonen.
Yksi Pohjolan uhanalaisimmista linnuista
Tunturi-Lapissa pesivä kiljuhanhi on Pohjolan uhanalaisimpia pesimälintuja. Sen pelastamiseksi sukupuutolta on tehty yli 40 vuoden ajan kansainvälistä yhteistyötä.
– Pohjolan kanta oli pienimmillään alle 20 paria, mutta se on viime vuosina hieman elpynyt. Vuonna 2023 kiljuhanhet saivat ennätyksellisen paljon poikasia, sillä runsas myyrävuosi tarjosi pedoille runsaasti ravintoa, ja hanhenpoikaset saivat varttua rauhassa, WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo.
Kiljuhanhien tämän kesäinen poikasmäärä selviää syksyllä, kun hanhet saapuvat pesimäalueilta Finnmarkin tunturiylängöltä Porsanginvuonon rantaniityille Norjassa. Toistaiseksi tänä vuonna on havaittu enimmillään 86 kiljuhanhea. Poikueita on laskettu kymmenen, joissa on yhteensä 28 poikasta.
Oulun seutu oli aikanaan hyvin tärkeä kiljuhanhien syysmuuton aikainen levähdysalue. 1900-luvun alkupuolella alueella lepäili jopa 10 000 yksilöä. Noin 50 vuoteen kiljuhanhet eivät kuitenkaan syysmuutollaan pysähtyneet Suomessa, kunnes 2020 alueella lepäili 27 kiljuhanhea. 2021 kiljuhanhia nähtiin yhdeksän, vuotta myöhemmin kaksi. Syyskuussa 2023 kiljuhanhet poikasineen muuttivat miltei suoraan Norjasta Kreikkaan vain parissa päivässä pysähtymättä Suomessa. Liminganlahden alue näyttää olevan vakiintumassa uudelleen kiljuhanhien syyslevähdysalueeksi. Kevätmuutolla kiljuhanhet levähtävät Perämeren rannikolla joka vuosi.
Yhteistyötä alueen metsästäjien kanssa
Kun kiljuhanhet palasivat lepäilemään Liminganlahden seudulle syksyllä 2020, WWF pyysi paikallisia metsästysseuroja keskeyttämään hanhenmetsästyksen siksi aikaa, kun kiljuhanhet olivat paikalla. Alueelliset metsästystoimijat ovat suhtautuneet asiaan positiivisesti ja rakentavasti, ja kiljuhanhet ovat kaikkina kolmena vuona päässeet turvallisesti jatkamaan muuttoaan etelään.
Alueen metsästystoimijoille on perustettu viestintäryhmä, jossa tiedotetaan ja varoitetaan metsästäjiä kiljuhanhien läsnäolosta alueella, jotta voidaan välttää mahdolliset virhemääritykset metsästystilanteessa.
Katso Liminganlahti-kameraa
WWF:n Luontolivessä avautui elokuun lopussa Liminganlahti-kamera, josta voi seurata muuttomatkan varrella levähtävien hanhien ja muiden lintujen elämää suorassa lähetyksessä syyskuun lopulle saakka. Myös kiljuhanhia voi erittäin hyvällä onnella nähdä tai kuulla livelähetyksessä (wwf.fi)
Lisätiedot:
Ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen, WWF Suomi, 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi
Riistasuunnittelija Risto Paakkonen, Suomen riistakeskus, 029 431 2267, risto.paakkonen@riista.fi