Vesilintujen metsästys alkaa 

Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta kello 12.00. Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Vesilintujen hämärämetsästys on kielletty.

Elokuun 20. päivästä saa metsästää sinisorsia, taveja, telkkiä sekä heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa. Allin, isokoskelon ja tukkakoskelon metsästys alkaa 1.9. Meri- ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien. Elokuun 20. päivänä kello 12.00 alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhen metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella ja voimassa on kahden linnun vuorokausikiintiö.

 

Hämärämetsästys on kielletty

Vesilintujen metsästyskielto alkaa tunti auringon laskun jälkeen ja päättyy tuntia ennen auringon nousua. Auringon lasku- ja nousuaika vaihtelevat maan eri osissa. Auringon lasku- ja nousuajat on helppo tarkastaa Oma riista -maastosovelluksesta.

Vesilintu tulee aina tunnistaa ennen laukausta. Pilvisellä säällä tunnistamiseen riittävä valo saattaa loppua jo ennen laillisen metsästyksen päättymistä. Tällöin suositellaan metsästyksen päättämistä. Haavoittuneen vesilinnun saa etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun myös auringon laskettua.

 

Metsästys tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin

Monen rehevillä vesitöillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Etelä-Suomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt varsinkin jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla.

– Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Nämä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg kertoo.

Tutkimusten mukaan vesilintujen taantuman pääsyy on elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa. Metsästys tulee mitoittaa riistakannan tilan ja kannanhoidollisen tavoitteen mukaisesti.

– Suomessa on tärkeää panostaa elinympäristöjen kunnostamiseen, sillä olemme Euroopan unionin alueella monen vesilintulajin tärkein pesimäalue. Vesilinnustajien riistanhoitointo olisi syytä kohdistaa poikue-elinympäristöjen kunnostamiseen ja pienpetopyyntiin, Svensberg jatkaa.

Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan ja saaliin määrään, jos ruokkii vesilintuja metsästystarkoituksessa.

Nokikanan ja punasotkan metsästys kielletty koko maassa

Punasotkan ja nokikanan metsästys on kielletty koko maassa. Kiellettyä on myös haahkan syysaikainen metsästys ja allin metsästys sisämaassa.

Merialueilla allin metsästystä on käytössä saaliskiintiö, joka mahdollistaa viiden allin saaliin päivässä. Metsähanhea voi metsästää tiukoin rajoituksin pohjoisemman Suomen erikseen määritellyllä alueella 20.–27.8. ja Kaakkois-Suomessa loka-marraskuussa erikseen määritellyllä alueella.

Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla vesilintulajeilla: metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä tukkakoskelo. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja nokikanaa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa.

Metsästäjiä kehotetaan kirjaamaan kaikki vesilintusaaliit Oma riista -palveluun.

Vastuullinen vesilinnustaja (riistainfo.fi).

Lisätietoja