Vesilintujen metsästys alkaa monen lajin kohdalla maanantaina 20. elokuuta kello 12.00. Tänä vuonna astuu voimaan rajoituksia punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästykseen. Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan metsästystä runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Meri- ja kanadanhanhea on saanut metsästää pelloilta 10.8. alkaen ja metsähanhen pyyntiin päästään osassa maata 1.10. alkaen.
Maamme yli 306 000 metsästäjästä vajaa satatuhatta osallistuu sorsastukseen, joka alkaa puoliltapäivin elokuun 20. päivänä ja jatkuu joulukuun loppuun saakka. Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja, heinätaveja, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, punasotkia, tukkasotkia, telkkiä, haahkoja ja nokikanoja. Allin sekä iso- ja tukkakoskelon metsästys alkaa 1.9. Merihanhea ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta jo elokuun 10. päivästä lähtien ja 20. elokuuta alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhen metsästys on kuitenkin sallittua vain rannikon maakunnissa. Metsähanhen metsästys on sallittua maan kaakkoisosassa 1.10 alkaen.
Metsästäjien tulee muistaa, että ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon. Vesilintujen lajintunnistusmateriaalia on saatavissa osoitteesta www.riistainfo.fi ja vesilinnustajan eettiset ohjeet on ladattavissa Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta.
Rajoituksia punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästykseen
Maa- ja metsätalousministeriö rauhoitti tänä vuonna punasotkan ja tukkakoskelon kolmeksi vuodeksi. Myös allin metsästys on kielletty sisämaassa. Merialueilla allin metsästystä on lisäksi rajoitettu metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä. Yhden metsästäjän saalis on rajoitettu viiteen alliin päivässä.
Punasotkan lisäksi moni muu rehevillä lintuvesillä viihtyvistä riistavesilinnuista on taantunut. Suomen pesimäkanta on vähentynyt jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla. Taantuman pääsyy on tutkimusten mukaan elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näyttäisi olevan monen sorsalajin taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa taantuvien lajien kannanhoidossa. Vähentyneiden lajien sijaan metsästystä tulisi kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut suotuisaa. Saalistilastojen perusteella nämä ovat myös vesilintusaaliin kolme yleisintä saalislajia.
Metsähanhen metsästys mahdollista osassa maata
Viime syksynä Suomessa päästiin metsähanhijahtiin ensimmäistä kertaa kolme vuotta kestäneen täysrauhoituksen jälkeen. Metsähanhen metsästys on sallittua myös tänä vuonna maan kaakkoisosassa 1.10.–30.11. Lista metsähanhen metsästysalueen kunnista löytyy Suomen riistakeskuksen kotisivuilta. Metsästyksen ajallisella ja alueellisella rajoittamisella pyyntiä kohdistetaan metsähanhen runsaslukuiseen alalajiin, tundrametsähanheen. Tavoitteena on elvyttää Suomessa pesivän alalajin, taigametsähanhen, kanta nopeasti tavoitekokoon. Taigametsähanhikanta taantui pitkään, mutta on saatu viime vuosina kasvuun rajoittamalla metsästystä kansainvälisesti koko muuttoreitin varrella.
Metsähanhisaaliista tulee tehdä lakisääteinen saalisilmoitus. Metsähanhen alalajien tunnistusmenetelmien kehittämiseksi ja saaliin alalajikoostumuksen seuraamiseksi metsähanhen metsästäjiltä kerätään tänä vuonna saaliiksi saatujen metsähanhien päitä DNA-analyysejä varten. Kertyvää saalistietoa käytetään päätöksenteon tukena turvaamassa metsähanhen metsästyksen kestävyyttä.
Lisätietoja:
Antti Piironen, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus
029 431 2332, antti.piironen@riista.fi
Klaus Ekman, viestintäpäällikkö, Suomen riistakeskus
029 431 2103, klaus.ekman@riista.fi
Alueelliset lisätiedot alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta, katso yhteystiedot riista.fi