SusiLIFE-hanke on toimittanut eläintiloille suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyyn tarvikkeita, joista kerättiin käyttökokemuksia kyselyllä. Laitteet ovat joko suurpetoja karkottavia tai laidunalueen tarkkailua helpottavia ratkaisuja. Erityisesti riista- ja valvontakameroista saatiin myönteisiä kokemuksia.
SusiLIFE-hanke on toimittanut eläintiloille suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyyn tarvikkeita. Suurin osa kokeiluihin osallistuneista on lammastilallisia. Useimmat laitumista sijaitsivat maisemanhoitokohteissa. Yli puolella laitumista oli käytössä sähköistetty suurpetoaita.
Tiloilla testattiin GPS-pantoja, riista- ja valvontakameroita sekä karkotelaitteita, joiden pelote perustuu valoon, ääneen tai niiden yhteisvaikutukseen.
Kolmasosa GPS-pantoja käyttäneistä arvioi, että vahingon sattuessa sijaintitiedon avulla olisi voinut vähintään pienentää petovahingon laajuutta. GPS-pannan avulla tilanteeseen olisi voitu puuttua aiemmin kuin ilman pantaa. Loput vastanneista arvioivat, etteivät olisi pystyneet vaikuttamaan vahinkoon.
”Suurin osa vastanneista tilallisista oli sitä mieltä, että GPS-pannan avulla saadaan arvokasta lisätietoa lampaiden liikkeistä laitumella, erityisesti silloin kun laidun sijaitsee kaukana tilakeskuksesta”, suunnittelija Mari Tikkunen Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Riista- ja valvontakamerat nähtiin hyvänä apuna
Riista- ja valvontakameroista saatu tieto laidunalueella tapahtuvista liikkeistä koettiin tärkeäksi suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, mutta niiden nähtiin hyödyttävän myös päivittäistä eläinten tarkkailua.
”Tieto alueella liikkuvista suurpedoista auttaa reagoimaan ja antaa aikaa karkottaa suurpeto pois laitumelta tai sen läheisyydestä, sekä tarvittaessa parantaa laitumen suojausta. Useassa kohteessa kameraan tallentui jokin suurpeto laidunkauden aikana”, Tikkunen sanoo.
Karkotelaitteista hyviä kokemuksia
Kokeiltavana oli viittä eri mallista karkotelaitetta, jotka asennettiin pääosin laitumen reunalle pelotteeksi sudelle ja muille suurpedoille. Suurpetojen suhtautumista laitteisiin tai niiden karkotevaikutusta ei pystytty varmistamaan, koska esimerkiksi riistakamerakuvaa tilanteesta ei saatu.
”Kyselytulosten perusteella käyttäjät pitivät etenkin Foxlights-valokarkotinta helppokäyttöisenä ja toimivana. Laitteen toiminta perustuu vaihtelevassa rytmissä välkkyvään valosarjaan”, Tikkunen kertoo.
Eläintilallisten käyttökokemuksia eri suojausmenetelmistä kerätään vuoteen 2024 asti. Kokemukset ja tulokset raportoidaan kokonaisuudessaan hankkeen lopussa, ja parhaat käytännöt kootaan vahinkojen ennaltaehkäisyn työkalupakiksi.
Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2021. Siihen vastasi 22 eläintilallista, joista 19 lammastilallisia.
Lisätiedot
Mari Tikkunen, suunnittelija, SusiLIFE-hanke
puh. 029 431 2239
Tutustu kotieläinten suojausmenetelmiin videolla (youtube.com)
SusiLIFE-hanke on Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen, Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteisponnistus. SusiLIFE ennaltaehkäisee susien aiheuttamia vahinkoja, kehittää lajin DNA-seurantaa, parantaa paikallistason vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tietoa susista.
Hanketta rahoittavat Euroopan Unionin LIFE-ohjelma (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394), maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.
Euroopan komissio tai CINEA ei ole vastuussa hankkeen tuottamista aineistosta tai aineiston sisältämien tietojen käytöstä.