SusiLIFE-hankkeen tiedote.
Alkavana metsästyskautena metsästyskoiran riski kohdata susi on edellissyksyä suurempi, koska susikanta on kasvanut viime vuodesta.
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomessa olleen maaliskuussa yhteensä 54–59 susilaumojen ja -parien muodostamaa reviiriä. Pentueita on syntynyt paljon erityisesti alueilla, joilla susille on ollut hyvin ravintoa saatavilla. Luken ennusteen mukaan ensi marraskuussa reviirien kokonaislukumäärä olisi 70–84.
Kannan kasvun seurauksena myös vaeltavien susien lukumäärä on edellisvuotta suurempi. Luken ennuste arvioi vaeltavien susien määräksi ensi marraskuussa noin 50 yksilöä. Vaeltaviksi kutsutaan susia, jotka jättävät synnyinlaumansa 1–3 vuoden iässä.
Vaeltavat sudet liikkuvat laajalla alueella, ja niitä saattaa esiintyä missä päin maata tahansa. Siksi metsästyskoiran turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota myös alueilla, joilla ei ole tunnettuja susireviirejä. Todennäköisyys vaeltavan suden kohtaamiseen on kuitenkin keskimääräistä suurempi lännessä ja olemassa olevien reviirikeskittymien läheisyydessä.
Hirvieläinkannoilla on yhteys koiravahinkojen määrään
Koiravahinkotapauksia kirjataan Suomessa keskimäärin 30–50 vuosittain, viime vuonna määrä oli 57. Luvun ulkopuolelle jäävät vahingot, joista ei ole haettu riistavahinkolain mukaista korvausta.
Vaikka susikannan painopiste on viime vuosina siirtynyt Länsi-Suomeen, tapahtuu suden aiheuttamia koiravahinkoja eniten itäisessä Suomessa. Siellä suden pääravintona on hirvi, jonka kanta on paikoin melko harva. Sen sijaan Länsi-Suomessa suden saaliseläinvalikoimaan kuuluu hirven ohella muun muassa runsaana esiintyvä valkohäntäpeura.
Susien aiheuttamia koiravahinkoja sattuu etenkin etäällä ohjaajasta työskenteleville roduille. Koirien suojaamiseksi ei ole keksitty täysin toimivaa keinoa, mutta koiranohjaaja voi pienentää vahingon riskiä esimerkiksi välttämään koiran irti päästämistä alueilla, joilla tiedetään olevan susia. Tietoa ajankohtaisista susihavainnoista saa esimerkiksi paikallisilta petoyhdyshenkilöiltä ja riistahavainnot.fi-sivustolta. Metsästäjät jakavat keskenään tietoa oman alueensa susihavainnoista esimerkiksi WhatsApp-ryhmissä.
Koiranohjaajan ei tule jättää koiraa työskentelemään yöksi metsään – myöskään alueilla, joilla ei oleteta olevan susia. Aiempia vahinkopaikkoja on suositeltavaa välttää, sillä niissä riski vahingolle on kohonnut.
Alkavalla metsästyskaudella Luken pannoittamien susien paikkatietoa ei ole käytettävissä metsästyksen suunnittelussa, sillä viimeisetkin vuonna 2019 asennetuista pannoista lakkasivat toimimasta joulukuussa 2020.
Kuva: Kartalla on esitetty maaliskuun 2021 arvioidut susireviirit (vihreä varma, keltainen todennäköinen, punainen epävarma) sekä vuonna 2020 kuolleet tai loukkaantuneet koirat, joista on haettu korvausta suden aiheuttamasta vahingosta (musta ympyrä, 57 kpl). Lisäksi taustana on ennuste vaeltavien susiyksilöiden määrästä marraskuussa 2021 (tummempi harmaan sävy tarkoittaa enemmän vaeltavia susia).
Lähteet: Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioraportti 2021 (susireviirit sekä ennustemallin kartta vaeltavista susista) ja Riistavahinkorekisteri (koiravahingot)
Lisätiedot:
Mari Tikkunen, suunnittelija, Suomen riistakeskus
puh. 029 431 2239
SusiLIFE-hanke on Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteisponnistus. SusiLIFE ennaltaehkäisee susien aiheuttamia vahinkoja, kehittää lajin DNA-seurantaa, parantaa paikallistason vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tietoa susista.
Hanketta rahoittavat Euroopan Unionin LIFE-ohjelma (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394), maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.
Euroopan komissio tai CINEA ei ole vastuussa hankkeen tuottamista aineistosta tai aineiston sisältämien tietojen käytöstä.