Suomessa metsästävien määrä säilyi yli 300 000:ssa

Metsästysharrastus kiinnostaa. Metsästyskortin maksaneissa naisten ja yli 70-vuotiaiden osuus on kasvussa.

Suomessa metsästysharrastus säilyttää vahvan suosionsa, sillä riistanhoitomaksun eli metsästyskortin lunastaneiden määrä pysyi vuonna 2024 lähes edellisvuoden tasolla. Suhteutettuna asukaslukuun, metsästyskortin maksaneiden määrä 301 963 henkeä, on Suomessa korkea.

Vertailua Ruotsiin – yhteensä yli puoli miljoonaa harrastajaa Pohjoismaissa

Suomen ja Ruotsin metsästäjätilastot osoittavat, että metsästyksellä on merkittävä rooli molemmissa maissa. Ruotsissa metsästyskortin lunasti edellisellä metsästysvuodella 249 564 ruotsalaista. Ruotsin tilastoissa eivät näy alle 18-vuotiaat metsästäjät, joilla ei ole omia aselupia. Suomessa metsästäjämäärät tilastoidaan kalenterivuosittain, kun taas Ruotsissa tarkastelu perustuu metsästysvuosiin.

Ruotsin tilastotietojen tietolähteenä on käytetty Ruotsin ympäristöviranomaisen (Naturvårdsverket) metsästäjätilastoja. Ruotsin tilasto ei sisällä vierailevien ulkomaalaisten metsästäjien lunastamia metsästyskortteja.

Naisharrastajien määrät nousussa

Naisharrastajien määrä on selvässä nousussa sekä Suomessa että Ruotsissa. Vuonna 2024 Suomessa metsästäjätutkinnon suorittaneista 6 649 henkilöstä 27 prosenttia oli naisia. Ruotsissa vastaava luku oli 6 866 henkilöä, joista 20 prosenttia oli naisia. Naisten kasvava osuus metsästysharrastajien joukossa on ollut nähtävissä jo useamman vuoden ajan, ja kehitys näyttää jatkuvan.

Harrastajien ikärakenteessa samankaltaisuuksia

Metsästäjien ikärakenne on Suomessa ja Ruotsissa samankaltainen. Suurimmat ikäluokat löytyvät 50–59-vuotiaista ja 60–69-vuotiaista. Yli 70-vuotiaiden metsästäjien määrä on molemmissa maissa kasvussa.

Lisätietoja