Sepelkyyhky noussut metsästäjien ykkössuosikiksi – jahti alkaa 10. elokuuta

Sepelkyyhkyn metsästyskausi käynnistyy sunnuntaina 10. elokuuta. Sepelkyyhkystä on tullut Suomen metsästäjien yleisin saalislaji.

Kyyhkysaaliit alkoivat nousta 2000-luvun alussa. Ennen sitä saaliit olivat noin 100 000–150 000 lintua vuodessa. 2010-luvun jälkeen saalistaso on tasaantunut noin 250 000 lintuun vuodessa.  Huippuvuonna 2020 saaliiksi saatiin yli 300 000 lintua. Suurimmat kyyhkysaaliit saadaan Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä linnut viihtyvät erityisesti peltojen reuna-alueilla ja metsiköissä. Sepelkyyhky on sopeutunut hyvin muuttuneeseen viljely- ja kulttuurimaisemaan, ja se on nykyään tavallinen näky myös taajamien pihapiireissä ja puutarhoissa.

– Sepelkyyhkyn runsaat kannat ja suhteellisen vaivattomat metsästysjärjestelyt ovat tehneet siitä metsästäjien suosikin. Kyyhkymetsästys ei vaadi laajoja erämaita tai kallista kalustoa. Riittää kun on peltojen laidat ja metsäsaarekkeet käytettävissä, kertoo riistapäällikkö Jörgen Hermansson Suomen riistakeskuksesta.

Kyyhkyjahtikausi on lyhyt ja intensiivinen, suurimmat saaliit saadaan yleensä heti aloituspäivinä ja kauden alussa, Hermansson sanoo.

Kohdenna metsästys parveutuviin lintuihin

Sepelkyyhky voi pesiä useamman kerran kesässä, ja osa linnuista voi vielä pesiä metsästyskauden alkaessa. Metsästyksen eettisyyden varmistamiseksi ja pesinnän häiritsemisen välttämiseksi saalis kannattaa kohdentaa parviin, jotka koostuvat pääasiassa poikasista ja pesinnän jo päättäneistä linnuista.

Tunnista lajit oikein – uuttukyyhky on rauhoitettu

Sepelkyyhkyparvissa voi esiintyä myös harvinaisempaa, rauhoitettua uuttukyyhkyä. Uuttukyyhky on sepelkyyhkyä pienempi ja siltä puuttuvat siivistä tunnusomaiset valkoiset laikut. Lisäksi sen lentotyyli on erilainen. Metsästäjien onkin tärkeää varmistaa saaliin lajitunnistus ennen laukaisua.

Sepelkyyhky (Columba palumbus)

Tuntomerkit: Suurin kyyhkylajeistamme. Perusväri siniharmaa. Siiven päällä valkea poikkijuova. Kaulassa valkoinen sivulaikku, joka puuttuu nuorelta. Pyrstönkärjessä leveä musta vyö. Lähtee lentoon siipiään läiskäyttäen.

Näyttää lentäessään pitempikaulaiselta ja pyrstöiseltä kuin uuttukyyhky. Kujerrus kauas kuuluva kumea monitavuinen huhuilu.

Esiintyminen: Viljelysten lähellä. Runsain maan eteläpuoliskossa, mutta levittäytynyt Lappiin asti.

Lisääntyminen: Munii huhti-toukokuussa 2 valkeata munaa risuista tehtyyn hataraan pesään. Pesä yleensä kuusikossa. Tuottaa yleisesti toisen poikueen.

Ravinto: Jyvät, herneet, siemenet, silmut, lehdet, marjat ja eläinravinto.

Muutto: Kevätmuutto tapahtuu maalis-huhtikuussa ja syysmuutto syys-lokakuussa. Esiintyy syksyllä isoina parvina.

Sepelkyyhkysaalis (pdf)

Lisätietoja