Suomen riistakeskuksen myöntämillä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saatiin kuluneen talven aikana saaliiksi kahdeksan ahmaa. Poikkeusluvilla pyydettiin Lapista viisi ja Kainuusta kolme ahmaa. Enontekiöltä, Hyrynsalmelta, Sallasta ja Sodankylästä saatiin saaliiksi yksi ahma, Savukoskelta ja Suomussalmelta kaksi.
Saaliiksi saaduista ahmoista neljä oli uroksia ja neljä naaraita. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan kaksi naaraista oli synnyttänyt pennut tänä talvena. Kyseiset ahmat saatiin saaliiksi Sodankylässä ja Suomussalmella.
Poikkeuslupapäätösten ehtona oli, että pyynnissä tulee pyrkiä varmistamaan, ettei saaliiksi kohdennu ahmanaaras, jolla on pennut pesässä tai jota alle vuoden ikäinen pentu seuraa. Suomen riistakeskus selvityttää, miten lupaehtoa on käytännössä sovellettu.
Maa- ja metsätalousministeriön asettama suurin sallittu saalismäärä kuluvalle metsästysvuodelle oli aiempien kahden metsästysvuoden tavoin kahdeksan ahmaa. Ministeriön asetuksen mukaisesti poikkeuslupia voitiin myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jonne ahman aiheuttamat porovahingot pääosin sijoittuvat. Ahmojen jäljiltä löytyy yli puolet kaikista suurpetojen aiheuttamina korvatuista porovahingoista.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa arvioitiin liikkuvan talvella 2017/2018 yhteensä 270–300 ahmaa, joista 120-140 poronhoitoalueella. Ahmakanta on kasvanut koko maassa ja levittäytynyt viime vuosina yhä enemmän myös poronhoitoalueen eteläpuoliselle alueelle. Ahmanjälkiin voi nykyään törmätä eteläisintä Suomea myöten.
Lisätietoja
Härkönen, Sauli
- Julkisten hallintotehtävien päällikkö
- 029 431 2104
- sauli.harkonen@riista.fi