Petoyhdyshenkilöiden uusi peruskurssi on julkaistu Riistainfo.fi -koulutussivustolla. Uudistunut kurssi yhtenäistää petoyhdyshenkilöiden tietopohjaa ja selkiyttää verkoston roolia riistatiedon keräämisessä.
Petoyhdyshenkilöiden koulutus on uudistettu vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Samalla peruskurssi on siirretty verkkoon. Kaikilta uusilta petoyhdyshenkilöiltä vaaditaan jatkossa kurssin suorittaminen joko verkossa tai osallistumalla riistakeskuksen järjestämään koulutukseen.
Myös petoyhdyshenkilön tehtävässä jo nykyisellään toimivia kannustetaan tutustumaan materiaaliin ja päivittämään osaamistaan suorittamalla koulutuksen.
Kurssilla korostetaan petoyhdyshenkilöiden merkitystä suurpetoja koskevan riistatiedon kokoajina ja annetaan käytännönläheisiä ohjeita tehtävän menestyksekkääseen hoitamiseen.
– Materiaali pyrkii tukemaan petoyhdyshenkilöitä moninaisissa, toisinaan haastavissakin suurpetoihin liittyvissä tilanteissa, erikoissuunnittelija Mari Lyly Suomen riistakeskukselta kertoo.
Suomessa toimii 2 410 vapaaehtoista petoyhdyshenkilöä. Petoyhdyshenkilön tehtävänä on kerätä alueensa suurpetohavainnot, varmistaa ne ja välittää tutkijoiden ja viranomaisten käyttöön.
Monipuolinen tietopaketti on avoin kaikille
Verkkokurssilla oppituntimaiset kokonaisuudet ovat kaikille avoimia. Materiaalissa perehdytään petoyhdyshenkilöverkoston ohella suurpetojen tunnistamiseen ja havaintojen kirjaamiseen, havaintoaineiston käyttöön, kanta-arvion muodostamiseen sekä suurpetojen kannanhoitoon ja verotussuunnitteluun.
– Verkkokurssi on avoin kaikille suurpedoista ja petoyhdyshenkilötoiminnasta kiinnostuneille, Lyly kertoo.
Koulutuksen uudistaminen on tehty Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä osana EU:n rahoittamaa SusiLIFE-hanketta.
Kurssin ruotsinkielinen versio tulee saataville kevään aikana.
Petoyhdyshenkilö on vapaaehtoinen tutkimuksen avustaja
- Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, riippumattomia tutkimuksen avustajia.
- Petoyhdyshenkilön tärkein tehtävä on kerätä alueensa suurpetohavainnot, varmistaa ne ja välittää havainnot Luonnonvarakeskukselle.
- Petoyhdyshenkilöiden varmentamat havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan.
- Tutkimuksen lisäksi Suomen riistakeskus ja poliisi käyttävät petoyhdyshenkilöiden Tassu-havaintojärjestelmään kirjaamia tietoja päätöksenteon tukena.
- Hyvä petoyhdyshenkilö tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi, ja hän ymmärtää roolinsa suurpetokantojen hoidon kokonaisuudessa
- Suomen riistakeskus kouluttaa ja nimittää petoyhdyshenkilöt.
Verkkokurssi löytyy Riistainfosta (riistainfo.fi)
Lisätiedot
Mari Lyly, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus, p. 029 431 2274
Samuli Heikkinen, tutkija Luonnonvarakeskus, p. 029 532 7873
Lisää tietoa SusiLIFE-hankkeesta www.susilife.fi (susilife.fi). Hanke on rahoitettu Euroopan Unionin LIFE-ohjelmasta (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394). Euroopan komissio tai CINEA ei ole vastuussa hankkeen tuottamista aineistosta tai aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
