Riistanhoitoyhdistyksen valtionavustuksesta suuri osa jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa sen mukaan, kuinka paljon kussakin paikallisessa yhdistyksessä oli järjestetty edeltävänä vuonna toimintaa. Tavoitteena on palkita yhdistyksiä, jotka ovat olleet erityisen aktiivisia. Koronaviruspandemia on kuitenkin rajoittanut myös riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja tapahtumia kuluvan vuoden keväästä lähtien.
Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriö muutti asetuksella valtionavustuksen jakoperusteita siten, että ensi vuoden avustukset määräytyvätkin kahtena edeltävänä vuonna järjestetyn toiminnan perusteella. Vuoden 2021 avustuksiin vaikuttaa siis vuosina 2019 ja 2020 järjestetty toiminta. Päätöksellä haluttiin antaa riistanhoitoyhdistyksille aikaa sopeuttaa toimintaansa koronan tuomiin haasteisiin.
– Riistanhoitoyhdistykset ovat tärkeä osa suomalaista metsästyskulttuuria. Toivomme että ne pysyvät elinvoimaisina ja houkuttavat uusia jäseniä myös tulevaisuudessa. Nyt korona haastaa yhdistykset entistä hanakammin hyödyntämään digitaalisuutta ja etsimään uusia tapoja toimia, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Valtio haluaa myös tukea pienten riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä. Tämän vuoksi Suomen riistakeskus tarjoaa tukea riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisiin yhdistymisiin ja maa- ja metsätalousministeriö myöntää erityisavustusta, kun uudet yhdistyneet yhdistykset käynnistävät toimintaansa.
Suurpetoyhdyshenkilöiden roolia vahvistettiin
Lisäksi asetuksessa vahvistettiin suurpetoyhdyshenkilöiden roolia. Suurpetoyhdyshenkilöt ovat paikallisia ja koulutettuja asiantuntijoita, jotka muun muassa tarkastavat suurpetohavaintoja. He tarjoavat tietoa susista oman alueensa asukkaille ja välittävät alueeltaan tietoa kansallisen tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Asetuksen muutoksen toivotaan myös kannustavan riistanhoitoyhdistyksiä keräämään aktiivisesti DNA-näytteitä susista.
– Aktiivinen DNA-näytteiden keräys on erittäin tärkeä osa mahdollisimman ajantasaisen suden kanta-arvion muodostamista, ministeri Leppä painottaa.
Valtionavustuksissa huomioidaan entistä tarkemmin myös muut riistalaskennat kuten Ylä-Lapin riekkojen laskentalinjat. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustus oli vuonna 2020 yhteensä 2,588 miljoonaa euroa. Paikallisten riistanhoitoyhdistysten osuus avustuksesta vaihtelee toiminnan aktiivisuuden ja jäsenmäärän perusteella noin 1600 euron ja 47 000 euron välillä. Suomessa on yhteensä 282 riistanhoitoyhdistystä.
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, p. 0295 162 338, janne.pitkanen(at)mmm.fi (tavoitettavissa 18.12.2020 ja 4.1.2021 jälkeen)