Maa- ja metsätalousministeriön tiedote, 23.11.2022
Selvityksessä arvioidaan valkohäntäpeuran roolia eri näkökulmista. Selvityksessä kuullaan sidosryhmien näkemyksiä valkohäntäpeurakannan säätelystä ja hallinnasta sekä niihin liittyvistä tavoitteista ja kehittämistarpeista riistanhoidon, ympäristönhoidon, luonnon monimuotoisuuden sekä ruokakulttuurin ja matkailun sektoreilla.
Suomeen 1930-luvulla Pohjois-Amerikasta tuotu valkohäntäpeura on levittäytynyt laajalti Etelä- ja Keski-Suomeen. Valkohäntäpeuralla on monisyisiä vaikutuksia Suomessa. Kantojen tiheys etenkin Helsinki–Tampere–Pori-linjan eteläpuolella on viime vuosina kasvanut paikoin hyvin korkeaksi, mikä on nostanut alueen liikenne- sekä maa- ja metsätalousvahinkojen määrää. Kannan tihentymäalueilla, erityisesti saaristo-olosuhteissa, valkohäntäpeuralla on arvioitu olevan vaikutuksia alueen kasvillisuuteen ja maaston kulumiseen. Myös vahingot pihoilla ja puutarhoissa ovat lisääntyneet. Länsi-Suomessa lajilla on tärkeä merkitys susien ravintona. Aiheuttamiensa vahinkojen ohella valkohäntäpeura on arvokas riistalaji, jolla on merkittävät hyvinvointivaikutukset niin metsästysharrastuksen kohteena kuin korkealaatuisena ravintona.
Valkohäntäpeuran aiheuttamien vahinkojen vuoksi on kannan hallinnan tehostamiseksi tehty viime vuosina useita toimia. Kannanarviointia on parannettu, metsästysaikoja pidennetty ja metsästäjiä koulutettu tehokkaampaan kannansäätelyyn ja saaliin jatkohyödyntämiseen. Metsästäjät ovatkin kaataneet ennätyssaaliita useita vuosia peräkkäin. Tavoitetta valkohäntäpeurakannan merkittäväksi leikkaamiseksi sen tihentymäalueilla ei kuitenkaan vielä ole saavutettu, vaikka Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan kannan koko kääntyi kauden 2021-2022 metsästyksen ansiosta lievään laskuun.
Työnimellä ”Kestävään valkohäntäpeurapolitiikkaan” käynnistyvän selvityksen kehittämisehdotuksineen on määrä valmistua helmikuussa 2023. Selvityksen toteuttavat agronomi Esa Härmälä ja VTM Lauri Kontro.